Vuoden rakennushanke


Kuva: Lisa Lehtinen

KANGASALAN VUODEN 2018 RAKENNUSHANKE

Kangasalan kaupungin viranomaislautakunnan työryhmä on valinnut vuoden 2018 rakennushankkeen. Valittu kohde on omakotitalo Pikonkankaalla. Valinnan perusteluina ovat poikkeuksellisen huolellinen maastoon ja rakennettuun ympäristöön sovittaminen.

Vuoden rakennushanke               Omakotitalo Lehtinen
Rakennuttaja                                   Lisa Lehtinen
Suunnittelija                                    Antti Nyman, arkkitehti SAFA
Vastaava työnjohtaja                  Timo Koivukangas, rakennusinsinööri
Pääurakoitsija                                 Rakennus Lahdensivu

Planssi 2018 (pdf-tiedosto)

Kuva: Lisa Lehtinen

Omakotitalo sijaitsee keskeisellä taajama-alueella Kangasalantien pohjoispuolella. Alueen asemakaavan on rakennushallituksessa 1950-luvulla laatinut Reima Pietilä. Rakentaminen on sovitettu maastoon hienovaraisesti säilyttäen pihojen luontoarvoja.

Alueen rakennuskanta on moni-ilmeistä ja vaihtelevaa. Valtaosa rakennuksista on 1960-luvun yksikerroksisia, pitkästä tavarasta paikalla rakennettuja omakotitaloja. Rakennukset on eri tavoin sovitettu loivasti kaltevaan maastoon. Materiaaleina on käytetty tiiltä tai rappausta.

Palkitun omakotitalon alta purettiin alkuperäinen, huonokuntoinen omakotitalo. Kaavoituksen yhteydessä tutkittu tontin jakaminen todettiin vuorovaikutuksessa paikalle huonosti sopivaksi. Uudisrakennus noudattaa alueen alkuperäisen rakennuskannan kokoa, mittasuhteita ja materiaaleja, mikä vaihtelevassa ympäristössä on helppoa. Tässä tapauksessa suunnitteluratkaisu tukee olevia rakentamisen elementtejä ja saa niistä aikaan ympäristöä rikastavan synteesin.

Rakennus on sovitettu korkeusasemiltaan huolellisesti etelään viettävään maastoon. Sen suhde kadun korkeuteen noudattaa alueen periaatteita, ei ajan. Rakennuksen mittasuhteet ja korkeus tuovat mieleen alueen 50 vuotta vanhan rakennuskannan ominaisuudet. Uudisrakennus tuo muodoltaan mieleen ajat, jolloin rakennuksessa saattoi olla enemmän kuin neljä kulmaa ja rakennuksen osilla voitiin rajata piha-alueesta suojaisia tai julkisempia osia. Terassi ja piha on suunniteltu sisätilan jatkeeksi isojen ikkunoiden ja siirrettävien ikkunaseinien avulla.

Kortteli on saanut uuden, ilmeikkään ja modernin lisän, ja samalla korttelikokonaisuuteen kuuluvien vanhempien rakennusten luonne on korostunut. Täydennysrakentaminen on jalostanut olevan rakenteen persoonallisia ominaisuuksia.

Vuoden rakennushankkeen valinnassa keskeistä oli korttelikokonaisuuden ajallisen kerrostuman ja piharatkaisun onnistuminen. Rakennukset sovittautuvat oivallisesti olemassa olevaan rakentamiseen. Korttelin keskellä oleva, piha-alueille sijoittuva metsikkö jää edelleen väljän omakotiasutuksen seesteiseksi keitaaksi.

Lisätietoja

Outi Toivonen , rakennustarkastaja
p. 050 550 9086, outi.toivonen(at)kangasala.fi

Markku Lahtinen, kaavoitusarkkitehti
p. 050 596 9124, markku.lahtinen(at)kangasala.fi

 

Näkymäkuva: Arkkitehtitoimisto Neva Oy

KANGASALAN VUODEN 2017 RAKENNUSHANKE

Kangasalan kunnan viranomaislautakunnan työryhmä on valinnut vuoden 2017 rakennushankkeen. Valittu kohde on Ristitien kerrostalot, As Oy Kangasalan Kurrenvara. Valinnan perusteluina ovat korttelikokonaisuuden ajallisen kerrostuman ja piharatkaisun onnistuminen.

Vuoden rakennushanke:                 Ristitien kerrostalot

Rakennuttaja:                                  Kiinteistö Oy Pohjola Perusyhtiö Häme

Suunnittelija:                                    Petteri Neva, arkkitehti SAFA ja Ruut Ronni, arkkitehti SAFA,                                                          Arkkitehtitoimisto Neva Oy

Vastaava työnjohtaja:                      Sampo Aarnio, rakennusinsinööri AMK

Planssi 2017 (pdf-tiedosto)

Ristitien kerrostalot eheyttävät ansiokkaasti yhdyskuntarakennetta Suoraman aluekeskuksessa. Ne parantavat ja jäsentelevät vanhaa vuokratalokorttelia ja sen
piha-alueita. Kortteli on saanut uuden, ilmeikkään modernin lisän, ja samalla kokonaisuuteen kuuluvien vanhempien rakennusten arvostus on kasvanut.

Rakennushanke sijaitsee lähellä kauppoja, koulua, päiväkoteja sekä joukkoliikenteen pysäkkejä. Se on osa Suoraman yleiskaavoituksessa hahmotettua keskeistä kävelyraittia Suoraman koulun, urheilukentän ja Isolukontien välillä Ristitien linjalla.

Uudisrakennukset ryhdistävät Isolukontien ilmettä ja korostavat sen keskeistä roolia Suoraman kaupallisten palveluiden painopisteessä. Asunnot ovat pienehköjä ja yhteneviä, mutta haluttuja. Rakennusten maantasokerroksissa on liiketiloja, jotka osaltaan lisäävät kadun kaupallista merkitystä. Liiketilojen ulkoinen ilme, sisäänkäyntijärjestelyt ja paikoitus on kauniisti jäsennelty.

Vuoden rakennushankkeen valinnassa keskeistä oli korttelikokonaisuuden ajallisen kerrostuman ja piharatkaisun onnistuminen. Rakennukset sovittautuvat oivallisesti olemassa olevaan, 50 vuotta vanhaan rakentamiseen, ollen samalla moderneja ja väritykseltään suorastaan trendikkäitä. Korttelin keskelle on muodostunut viihtyisä pihatila, ja pihapaikoitus liittyy kokonaisuuteen onnistuneesti.

Paula ja Hannu Arosen omakotitalolle Eerolantiellä Vatialassa. Uudelle, jaetulle tontille sijoitettu rakennus on mittakaavaltaan sovitettu taitavasti vanhalle rintamamiestaloalueelle. Tontilla säilyy nykyinen vanha talousrakennus.

Kuva: Susanna Virjo

KANGASALAN VUODEN 2016 RAKENNUSHANKE

Kangasalan kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta on valinnut vuoden 2016 rakennushankkeen. Valittu kohde on Vatialan Tallimäen kerrostalot, As Oy Kangasalan Kotirinne, Aino ja Jalmari. Valinnan perusteluina ovat asuntojen taitava sovittaminen rinnemaastoon sekä tyylikäs materiaalien ja värien käyttö.

Vuoden rakennushanke:                 Tallimäen kerrostalot

Rakennuttaja:                                  Pohjola Rakennus Oy Häme

Suunnittelija:                                    Erik Stenvall, arkkitehti ja Jyrki Paldanius, arkkitehti
M.Sc., BST-Arkkitehdit Oy

Vastaava työnjohtaja:                      Jussi Korpela, rakennusinsinööri AMK

Planssi 2016 (pdf-tiedosto)

Kangasalan kunta laati Tallimäkeen asemakaavan, jolla pyrittiin lisäämään Vatialan keskustan asuntotarjontaa ja parantamaan soranoton jäljelle jättämää ympäristöhaavaa. Kunnan järjestämä tontinluovutuskilpailu ratkaistiin pelkästään laadun perusteella. Voittajaksi saatiin Pohjola Rakennus Oy, joka säilytti suunnittelun laadun toteutukseen asti. Vain asuntojakauma ja paikoitusratkaisu muuttuivat suunnitellusta hieman, mikä heikensi pihan laatua.

Kaavan toteuttaminen edellytti korkeuserojen tasoittamista. Tallimäen huipulta poistettiin noin 20 metriä soraa, ja tilalle saatiin loivasti viettävä piha ja korkeitten asuintalojen kortteli, joka ei kuitenkaan peitä taaempien talojen järvinäkymiä.

Kortteli on viimeistelyvaiheessa, ja kokonaiskuva on jo muodostunut. Vuoden rakennushankkeen valinnalla halutaan tuoda esiin koko korttelin onnistunut toteuttaminen, vaikka vasta osa rakennuksista on valmiina. Kaikki ovat kuitenkin työn alla. Ympäristökuvan kannalta olennaisin on kolmen Vatialantien puolelle rakennetun kerrostalon muodostama kokonaisuus, joka juuri on otettu käyttöön. Talot on taitavasti porrastettu Vatialantien suuntaan, jonne maantasoon sijoittuvat asunnot ja parvekkeet tuovat vaihtelevuutta ohikulkijoille.

Kuva: Tero Hakala

KANGASALAN VUODEN 2015 RAKENNUSHANKE
Kangasalan kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta on valinnut vuoden 2015 rakennushankkeen. Valittu kohde on Kangasala-talo Kangasalan keskustassa. Valinnan perusteluina ovat keskustakorttelia täydentävä, erittäin edustava ja monipuolinen kokonaisuus. Muotoilultaan selkeän rakennuksen julkisivut ovat elävät eri vuorokauden aikoina.
Vuoden rakennushanke:             Kangasala-talo
Rakennuttaja:                              Kangasalan kunta, Kangasalan Torikeskus Oy
Suunnittelija:                                Markku Puumala, arkkitehti SAFA,
Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Komonen Oy
Vastaava työnjohtaja:                  Matti Pajamäki, rakennusinsinööri
Planssi 2015 (pdf-tiedosto)
Kangasala-talo on saanut suunnittelun ja toteutuksen aikana runsaasti sekä kritiikkiä että kiitosta. Keskikokoisen kunnan merkittävä panostaminen kulttuuriin on huomattu valtakunnallisestikin useilla foorumeilla. Talossa käynnistynyt toiminta on ollut laadukasta ja monipuolista, ja panostus on kantanut hedelmää. Rakennus on paitsi kulttuurin ja kansalaistoiminnan foorumi, myös päätöksenteon paikka. Se kuvastaa kunnallisen demokratian avoimutta ja läpinäkyvyyttä.
Kangasala-talo on keskustan pitkään jatkuneiden kehittämistoimien näkyvin hanke. Kunta järjesti kilpailun keskustakorttelin täydennysrakentamisesta. Sen tavoitteena oli kirjaston ja kulttuuritilojen rakentaminen ja mahdollisen rakentajan haluaman muun hankkeen toteuttaminen. Ensimmäisessä vaiheessa kilpailun voittanut Hartela Oy rakensi kirjaston laajennuksen. Sen jälkeen hanke on jatkunut asuntojen ja kulttuuritilojen rakentamisella. Työ on edelleen käynnissä.
Kangasala-talon tilaohjelmaan sisällytettiin kulttuuritilojen lisäksi valtuuston ja kunnanhallituksen kokoustilat sekä Kimmo Pyykkö -museon näyttelytilat. Kuvanveistäjä Pyyköllä oli merkittävä osuus suunnittelun tavoitteiden ja ratkaisujen määrittelyssä. Yhteydet ja yhteistoimintamahdollisuudet kirjaston kanssa ovat myös olleet suunnittelun avaintekijöitä.
Kangasala-talo reunustaa Kangasalan keskustan pääkatua, Kuohunharjuntietä, ja se näkyy hyvin eri lähestymissuunnista. Se on muotoilultaan ja aukotukseltaan selkeä ja päättää edustavasti useat näkymät. Rakennus muodostaa yhdessä viereisten rakennusten kanssa pienen aukion, jota koristaa Pyykön tekemä Dialogi-veistos. Aukio on tärkeä osa keskustan laajempaa jalankulkualuetta. Rakennuksen yleiset tilat avautuvat useisiin suuntiin, mm. vanhalle kirkolle.
Kangasala-talon julkisivut ovat betonia ja lasia. Vertikaalisuutta korostava rakennus on hahmoltaan linnamainen. Sen julkisivumateriaalina käytetty betoni on jalostettu edustavaksi ja eläväksi taiteilija Pertti Kukkosen kehittämällä värjäysmenetelmällä. Julkisivuvalaistus on Valoa Designin suunnittelema.
Lisäksi rakennus- ja ympäristölautakunta päätti antaa kaksi kunniamainintaa.
Toisen kunniamaininnan sai vapaa-ajan asunto Havisevalla. Kokonaisuuteen kuuluvat myös pihapiiriä selkeästi rajaavat aitta- ja saunarakennus. Rakennukset on huolellisesti sovitettu ympäristöönsä mm. porrastamalla lattiatasoja ja rakennusten osia.
Huutijärven siunauskappelin laajennus ja peruskorjaus sai toisen kunniamaininnan. Kappelin muutos on suunniteltu taidokkaasti pienimpiä yksityiskohtia myöten. Vanhan kappelin henki ja tyyli on säilynyt ja uudisosa istuu siihen saumattomasti.

KANGASALAN VUODEN 2014 RAKENNUSHANKE
Kangasalan kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta on valinnut vuoden 2014 rakennushankkeen. Valittu kohde on kerrostalo Pikonlinnassa. Valinnan perusteluina ovat maiseman ja vanhan sairaalamiljöön arvoja kunnioittava täydennysrakentaminen.
 
Vuoden rakennushanke:                 As Oy Kangasalan Pikonlinnan Riuntörmä

Rakennuttaja:                                 Skanska Talonrakennus Oy

Suunnittelija:                                   Eero Lahti, arkkitehti SAFA,
Arkkitehtitoimisto Eero Lahti Oy

Vastaava työnjohtaja:                      Matti Sunell, rakennusinsinööri

Planssi 2014 (pdf-tiedosto)
Hanke sijoittuu luontoarvojen ja maiseman kannalta arvokkaan harjuselänteen törmälle Vesijärven rannassa. Paikkaa luonnehtii harjumaiseman ohella Pikonlinnan sairaalan kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennettu ympäristö. Vanhan rakennuskannan arvot kuvastavat 1930-luvun alun tyylin vaihdosta klassismista funktionalismiin. Pikonlinnan sairaala on rakennettu tuberkuloosiparantolaksi, jolle on ollut olennaista potilastilojen ja luonnon vuorovaikutus: mäntymetsällä ja ulkoilulla on ollut olennainen merkitys parantumiseen.
Myös alueen uudisrakentamisessa luonnon ja ihmisen vuorovaikutus on ollut tärkeä suunnittelua ohjaava tavoite. Luonnon aktiivinen hyödyntäminen on ollut koko sairaala-alueen kehittämisen lähtökohta. Tässä työssä palkitun rakennuksen suunnittelija on ollut alusta lähtien mukana. Tavoitteena on ollut luonnonympäristön olennaisten piirteiden ja polkuverkostojen säilyttäminen niin asukkaiden kuin muidenkin kulkijoiden käytössä. Sairaala ja uudet ja vanhat asuinrakennukset muodostavat avoimen ja vehreän puolijulkisen ulkotilan, joka toimii koko alueen asukkaiden yhteisenä piha-alueena. Uudisrakennusten julkisivut kuvastavat samaa muotokieltä ja arvomaailmaa kuin Pikonlinnan alkuperäinenkin rakennuskanta.
Asuntosuunnittelun lähtökohtana on ollut ainutkertaisen ympäristön hyväksi käyttäminen. Asunnot ovat varsinkin ajankohdalleen poikkeuksellisen suuria, ja ne on suunniteltu myös helposti muunneltaviksi. Asuntosuunnittelu on kaikin puolin laadukasta. Asuntojen suuret parvekkeet helpottavat luonnon näkymistä ja sen raikkaudesta nauttimista. Porrashuoneen sisäänkäynti ei ole vain ovi seinässä, vaan kauniisti muotoiltu ja korostettu, persoonallinen hyväntulotoivotus, jossa on muistumia viereisten funkkistyylisten lääkärinasuntojen kauniista yksityiskohdista.
Rakentamisen laatu on läpeensä korkeata. Julkisivujen käsittely, parvekkeiden yksityiskohdat ja eritoten lähiympäristön pintojen viimeistely olemassa olevaan maastoon sovittaen kuvastavat poikkeuksellista pyrkimystä kokonaisvaltaisesti hahmotettuun asuinympäristöön.
Lisäksi rakennus- ja ympäristölautakunta päätti antaa kunniamaininnan Pikkolaan rakennetulle Juhanankartanon ryhmäkodille helposti lähestyttävästä ja yhteisöllisestä asuinympäristöstä.

KANGASALAN VUODEN 2013 RAKENNUSHANKE
Kangasalan kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta on valinnut vuoden 2013 rakennushankkeen. Valittu kohde on krematorio Vatialan hautausmaalla. Valinnan perusteluina ovat toimintojen karuuden kuvastuminen rakennuksen rauhallisissa muodoissa.
Vuoden rakennushanke:                         Krematorio Vatialan hautausmaalla
Rakennuttaja:                                          Pekka Niemi, kiinteistöpäällikkö,
Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä
Suunnittelija:                                            Mikko Suominen, arkkitehti SAFA,
Arkkitehtitoimisto Lasse Kosunen Oy
Vastaava työnjohtaja:                               Jorma Malm, rakennusinsinööri
 Planssi 2013 (pdf-tiedosto)
Hanke sijoittuu valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueelle, johon kuuluu Vatialan askeettisen, betonista rakennetun siunauskappelin lisäksi koko hautausmaa-alue. Krematorio sijoittuu hautausmaan nurkkaan. Rakennus on sovitettu siunauskappelin veistokselliseen ilmeeseen, mutta se onnistuu näkyvyytensä vuoksi luomaan omankin kuvansa maisemaan.
Rakennuksesta huokuu pyhä ja hiljainen tunnelma. Massojen ja julkisivujen sommittelu on taitavaa ja rauhallista. Vaalea rapattu betonipinta hohtaa valoa. Uurnan luovutukseen on varattu suuren ikkunan kehystämä aula­, jonka sisäänkäynti on merkitty lämpimällä ruosteenvärisellä seinäkkeellä ja katoksella.
Pääosa rakennuksesta toimii krematoriona, jossa korostuu ympäristöystävällisyys. Suodatinlaitteet on toteutettu parhaalla saatavissa olevalla tekniikalla, ja krematorion hukkalämpö hyödynnetään. Korkealle nousevat piiput on saatu hienosti sovitettua rakennuksen osaksi nostamalla rakennusmassaa ylös.
Rakentamisessa on toiminnallisuuden lisäksi tavoitettu kauneus, ja rakennus on kuin hautausmaan koru. Vaalea betoni ja ruosteenruskea rauta sopivat ympäristöön havupuiden ja koivujen lomaan. Edustan hiekkakenttä on tärkeä osa hallittua kokonaisuutta. Krematorio on osoitus siitä kuinka huoltorakennusmaisenkin suunnittelutehtävän voi toteuttaa siten, että lopputulos on arvokas ja harmoninen.
Rakennuttaja edustaa julkista sektoria. Sen vastuulla on poikkeuksellisen suuri ja arvokas rakennusmassa, jonka kunnossapito, korjaaminen ja uudisrakentaminen vaativat suuria panoksia ja jatkuvaa työtä. Rakennuttaja tietää siksi, että vain laadukas suunnittelu ja rakentaminen takaavat rakennusten käyttökelpoisuuden, kestävyyden ja kauneuden: utilitas, firmitas, venustas.

Kuva: Janne Aromaa

KANGASALAN VUODEN 2012 RAKENNUSHANKE
Kangasalan kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta on valinnut vuoden 2012 rakennushankkeen. Valittu kohde on omakotitalo Suinulassa. Valinnan perusteluina ovat rakennuksen taitava sovittaminen maastoon ja maisemaan ja tilojen avautuminen luontoon.
Vuoden rakennushanke:  Omakotitalo Suinulassa
Rakennuttaja:                      Susanna ja Janne­­ Aromaa
Suunnittelija:                        Maija Tolmunen, rakennusarkkitehti
Vastaava työnjohtaja:        Jorma Pohjosmäki, rakennusurakoitsija

Planssi 2012 (pdf tiedosto)

Omakotitalo istuu hyvin paikalleen kallioiseen maastoon. Olemassa olevaa maanpintaa ei ole lähdetty kokonaan muokkaamaan vaan rakennus on jaoteltu osiin ja aseteltu maastoon sopivaksi. Korkeuserot on hyödynnetty myös sisääntulossa. Tasot, istutusaltaat ja portaat ohjaavat kulkijan hauskasti katetulle pääovelle.Rakennus on luonteva kokonaisuus, ja sen sisätilat on järjestelty selkeästi. Ruokailutila avautuu suurten ikkunoiden kautta itäterassille ja pääosin luonnontilaiselle kalliopihalle, metsämaisemaan. Saunan terassi suuntautuu ilta-aurinkoon ja suojaan etupihalta. Jokaiseen ilmansuuntaan aukeaa monta näkymää. Talon sisätiloihin saadaan luonnonvaloa runsaasti, sillä runko on kapea ja ikkunoita paljon.Tumma väri tekee talosta metsäiseen ja kiviseen ympäristöön istuvan ja antaa rakennukselle luonnetta. Rakennuspaikka sijoittuu korkean mäen päälle, näkyvälle paikalle. Kauempaakin katsottuna talo häipyy tumman värinsä ja matalan hahmonsa ansiosta puiden taakse.
KANGASALAN  VUODEN 2011 RAKENNUSHANKE
Kangasalan kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta on valinnut vuoden 2011 rakennushankkeen. Valittu kohde on asunto-osakeyhtiö Tervaskanto Vatialassa. Valinnan perusteluina ovat innostava arkkitehtuuri ja pihapiirin rakennusten muodostama luonteva kokonaisuus.
Vuoden rakennushanke: As Oy Tervaskanto
Rakennuttaja: SRV Rakennus Oy / SRV Pirkanmaa
Suunnittelija: Juha Väisänen, arkkitehti SAFA, Arkkitehdit A3 O
Vastaava työnjohtaja: Ilkka Uljas, rakennusinsinööri

Planssi 2011 (pdf-tiedosto)

As Oy Tervaskanto sijoittuu Vatialan aluekeskukseen kaupan, pankin ja koulun naapuriksi. Rakennuspaikan vieressä on Kangasalantien vilkas bussipysäkki.  Kunta on luovuttanut tontin tarkoituksena, että Vatialaan saadaan varttuneiden ihmisten asuntoja palveluiden ja pysäkin lähelle. Tämän tavoitteen saavuttamisessa suunnittelija ja rakentaja ovat onnistuneet erinomaisesti.
Tontin käyttö on taitavaa. Kaksi rakennusmassaa muodostaa suljetun ja suojaisan, mutta valoisan pihapiirin, vaikka paikka on keskeisenä jäänyt liikenneväylien puristukseen. Piha tarjoaa oleskelu- ja toimintamahdollisuuksia asukkaille. Piharakenteet ovat laadukkaat. Tontilta on erinomaiset jalankulkuyhteydet lähistön palveluihin.
Erityyppiset rakennukset, kerrostalo ja rivitalo, tuovat vaihtelua asuntotyyppeihin ja ympäristöön.  Rivitalossa on piha-asuntoja ja kerrostalossa suuret parvekkeet. Pääosa asunnoista avautuu etelään tai länteen.
Rakennusten ulkoarkkitehtuuri on innostavaa ja modernia. Kerrostalo on sovitettu toiselta puolen viereiseen liikerakennukseen, pihan puolelta se on valoisa. Rivi- ja kerrostaloa yhdistää reipas ja lämmin värimaailma.
Kunniamaininnat
Rakennus- ja ympäristölautakunta antaa vuoden rakennushanke 2011 kunniamaininnan
1. Ali-Marttilan päärakennuksen kunnostamisesta ja muuttamisesta kokouskäyttöön. Työ on yksityiskohdiltaan tehty hellävaraisesti ja vanhan rakennuksen ominaispiirteet ja ikäkerrostumat säilyttäen. Hankkeen rakennuttaja on Ali-Marttila Oy ja suunnittelija rakennusarkkitehti Kari Rainio.
2. Ravintola Paakarin laajentamisesta lasiterassilla. Laajennus on rohkeasti sovitettu kaupunkikuvallisesti arvokkaan rakennuksen jatkeeksi omaleimaisena ja tyylikkäänä kokonaisuutena, joka lisää kahvilan käytettävyyttä. Hankkeen rakennuttaja on Ilpo Vainio / Ravintola Paakari Oy, suunnittelija rakennusinsinööri AMK Janne Lahti.
KANGASALAN  VUODEN  2010  RAKENNUSHANKE
Kangasalan kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta on valinnut vuoden 2010 rakennushankkeen. Valittu kohde on talousrakennus Vatialan Eerolan alueella. Valinnan perusteluina ovat rakennuksen onnistunut sovittaminen vanhaan pihapiiriin. 
Rakennushanke:                               Talousrakennus
Rakennuttaja:                                    Jaana Lamminmäki,Vesa Mäenpää      ­­
Suunnittelija:                                     Marika Rökman, arkkitehti SAFA
Vastaava työnjohtaja:                        Risto Leppänen, rakennusinsinööri

Planssi 2010 (pdf-tiedosto)

Talousrakennus sijoittuu Eerolan rintamamiestaloalueelle Vatialaan. Aluetta on tiivistetty tontteja jakamalla 1970-luvulta lähtien vähä vähältä. Uusi rakennuskanta on ilmeeltään ja materiaaleiltaan vaihtelevaa. Talousrakennus on muotokieleltään ja mittakaavaltaan alueen alkuperäiseen rakennuskantaan hyvin istuva. Se on myös lapsen mittainen. Nykyisin vallitsevasta tavasta poiketen autosuojaa ei ole jätetty kadunvarteen, vaan se on luonteva osa pihatoimintoja.
Talousrakennuksen sijoittuminen pihalle muistuttaa vanhasta puukaupunkien perinteestä, jossa edustava päärakennus on pääkadun varrella ja vähempiarvoiset piharakennukset taaempana näkymättömissä. Pihapiiri muodostuu näiden kahden välille. Pihasta on puolestaan välitön kulku sekä asunnon että talousrakennusten oville. Niinpä tältäkin pihalta pääsee suoraan varastoihin, halkoja hakkaamaan tai verstaaseen puuhaamaan. Mutta myös autosuoja on osa pihapiiriä.
Talousrakennukseen on sijoitettu tilat kahdelle autolle esimerkillisellä tavalla. Rakennus on saatu mitoiltaan kokonaisuuteen sopivaksi jakamalla autosuoja umpinaiseen talliin ja sen viereiseen avonaiseen katokseen. Rakennus näyttää pienemmältä kuin sen tarjoamat tilat. Rakennuksen muotoilu ja julkisivut ovat huolitellut ja tyylikkäät. Materiaaleja ja värejä on käytetty perinteitä kunnioittaen. Sama suunnittelun ote jatkuu yksityiskohtiin asti.
Viranomaisia ilahduttaa suunnittelijan asenne tehtäväänsä. Rakennus on sijoitettu asemakaavan mukaisesti, ja se tukee myös yksityiskohdiltaan asemakaavassa asetettuja tavoitteita ympäristön kehittämisestä. Tällä tontilla talousrakennus ei ole tärkeä vain pihapiirin muodostumisen kannalta, se erottaa myös yksityisen ulkoalueen julkisesta ulkoalueesta, viereisestä puistosta ja suojaa samalla pihaa myös läheisen liikenteen aiheuttamalta melulta.
KANGASALAN VUODEN 2009 RAKENNUSHANKE
Kangasalan kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta on valinnut vuoden 2009 rakennushankkeen. Valittu kohde on Tursolan koulu Kangasalan Asemantien pohjoispuolisella alueella. Valinnan perusteluina ovat koulurakennuksen hyvä sovittaminen ympäristöönsä, eläytyvä suunnittelu ja viimeistelty toteuttaminen.
Planssi 2009 (pdf-tiedosto)
Rakennushanke: Tursolan koulu
Rakennuttaja: Kangasalan kunta, tilapalvelu
Suunnittelija: Rakennusarkkitehti, arkkit. yo
Ulla-Kirsikka Vainio
Vastaava työnjohtaja: Rakennusinsinööri Iikku Riepponen
Päivähoito- ja koulutiloja sisältävä rakennus sijoittuu keskelle parhaillaan rakenteilla olevaa Tursolan asuinaluetta Asemantien pohjoispuolella. Koulu liittyy vanhaan Tursolan koulun pihapiiriin ja muodostaa sen kanssa alueen sykkivän sydämen.
Koulurakennuksen muotokieli ja mittakaava on lapsen mittainen. Rakennus muodostaa suojaisia pihoja ja täydentää vanhojen koulurakennusten piha-alueita eriluonteisten ulkotilojen sarjaksi. Pohjoiseen koulu aukeaa kohti laajaa puistoaluetta, jonka päätteeksi sen huolitellusti muotoiltu liikuntasalisivu muotoutuu.
Koulu sijaitsee alueen sisäisten jalankulku- ja pyöräväylien risteyksessä. Ne ovat turvallisia ja lasten tärkeimpiä kulkuväyliä. Sijoituksella pyritään kannustamaan lapsia ja rakennuksen iltakäyttäjiäkin kulkemaan tiloihin omin jaloin. Liikennöinnin ja piha-alueiden turvallisuuteen on kiinnitetty huomiota myös sijoittamalla paikoitustilat kauas leikkipihasta kokoojatien varteen ja ohjaamalla huoltoliikenne koululle vallan eri suunnasta kuin koululaisten kulku.
Rakennuksen muotoilu ja julkisivut ovat huolitellut ja tyylikkäät. Materiaaleja ja värejä on käytetty rohkeasti. Sama suunnittelun ote jatkuu myös koulun sisätiloissa, jotka innostavat käyttäjiään ja tarjoavat heille elämyksiä. Tilat avautuvat eri suuntiin, pihalle ja kaukomaisemaan.
Rakennuksessa on tämän päivän vaatimusten mukaan pyritty ilmastopoliittisten tavoitteiden mukaisesti energiatehokkuuteen ja vähäpäästöisyyteen. Energianlisää haetaan maalämmöstä. Rakennus on tältä kannalta esimerkki myös muulle julkiselle rakentamiselle, joka on usein hidas reagoimaan uusiutuviin vaatimuksiin.
Tursolan koulu on myös merkittävä puheenvuoro ajankohtaisessa koulukeskustelussa. Se on pienimuotoinen, ja sen asiakkaat ovat pienimpiä koululaisia, esikoululaisia ja päiväkotilaisia. Sen käyttäjämäärä on kuitenkin yli 100 lasta, ja siksi se on käytöltään tehokas ja taloudellinen. Tursolan koulua voidaan pitää tämän päivän kyläkouluna, johon niin oppilaat kuin vanhemmatkin voivat leimautua ja ottaa sen omakseen.
KANGASALAN VUODEN 2008 RAKENNUSHANKE
Kangasalan kunnan rakennuslautakunta on valinnut vuoden 2008 rakennushankkeen. Valittu kohde on teollisuushallin laajennus Kangasalan Lentolassa, Mäkirinteentiellä. Valinnan perusteluina ovat yritysimagon esiintuominen rakennetun ympäristön laadun avulla ja mallikelpoinen suunnittelu teollisuusrakennusta laajennettaessa.
Tuotantohallin laajennus, Neonelektro Oy
Rakennuttaja: Jari Lundqvist/Neonelektro Oy
Suunnittelija: Rakennusarkkitehti Jukka Könönen
Vastaava työnjohtaja: Rakennusinsinööri Pertti Silventoinen

Planssi 2008 (pdf-tiedosto)

Neonelektro Oy:n teollisuushalli sijaitsee Lentolan teollisuusalueella näkyvällä paikalla, Lentolantien ja Mäkirinteentien kulmauksessa. Rakennushankkeessa 1990-luvulla rakennettua rakennusta on laajennettu yli kaksinkertaiseksi ja vanhan rakennuksen julkisivu on uusittu. Laajennuksen myötä rakennuksesta on muodostunut edustava ja yhtenäinen kokonaisuus.
Laajennusosa erottuu vanhasta osasta, mutta ei himmennä sitä. Kun laajennuksella on sama suunnittelija kuin alkuperäiselläkin rakennuksella, on uskallus riittänyt ei vain sopeuttamiseen, vaan myös kontrastiaiheiden käyttöön. Linjakkaat julkisivut on jäsennelty aukotukseltaan yksinkertaisen tyylikkäästi, vaaka- ja pystylinjojen sommittelu on ryhdikästä. Rohkea ja selkeä väritys tuo rakennukseen omaperäisyyttä ja punainen väri korostaa osuvasti hallin sisäänkäyntiä.
Huomionarvoisin yksityiskohta rakennuksessa on pääsisäänkäynti, joka erityisesti kiinnittää ohikulkijan huomion ja antaa edustavan kuvan yrityksestä muillekin kuin asiakkaille. Punainen pystysuora kappale rajaa uutta ja vanhaa hallin osaa ja yhdessä katoksen kanssa osoittaa selkeästi pääsisäänkäynnin paikan antaen sille samalla suojan. Sisäänkäynnissä kiehtovaa on myös suuren lasiaukon takana näkyvä aulatila, joka tuo sisäänkäyntiin tilan tuntua ja kerroksellisuutta. Pimeään aikaan sisätiloista loistava valo tekee näkymästä houkuttelevan. Julkisivussa on luonnollisesti käytetty myös yrityksen omia tuotteita, mutta ei hulvattomasti vaan hienostuneesti.
Tämä hanke osoittaa, että huolellisesti suunniteltu teollisuusrakennus voi muodostua yrityksen käyntikortiksi ja tuoda esiin yrityksen toimintaa. Tämä onkin nykyään tarpeen yhä useammissa yrityksissä, joilla on kansainvälisten kontaktien vuoksi tärkeä olla edustavia. Neonelektron kaltaiset hankkeet parantavat myös koko teollisuusalueen ilmettä ja ympäristöä.
Kunniamaininta:
Rakennuslautakunta antaa samalla vuoden rakennushanke 2008 kunniamaininnan Haralanharjun näkötornin uudelleen rakentamisesta. Rakennuttaja Suinulan Nuorisoseura ry ja hankkeen pääsuunnittelija rakennusarkkitehti Ilari Henttinen ovat halunneet rakentaa uudelleen tulipalossa tuhoutuneen puurakenteisen näkötornin. Hanke on hyvä osoitus yhteishengestä, talkootyöstä ja edeltävien sukupolvien työn arvostuksesta.

KANGASALAN VUODEN 2007 RAKENNUSHANKE
Kangasalan kunnan rakennuslautakunta on valinnut vuoden 2007 rakennushankkeen. Valittu kohde on asuin- ja liikerakennus Kangasalan keskustassa Kuohunharjuntien, Ruutanantien ja Urheilutien risteyksessä. Valinnan perusteluina ovat huolellinen suunnittelu ja viimeistelty rakentaminen monin tavoin merkittävässä ja haastavassa paikassa.
Vuoden rakennushanke:
As. Oy Kangasalan Hopeaharju
Rakennuttaja:
YH Länsi Oy
Pääurakoitsija:
Peab Seicon Oy
Suunnittelija:
Markku Mäki-Opas, arkkitehti SAFA, Arkkitehtuuritoimisto Vihanto & Co Oy

Planssi 2007 (pdf-tiedosto)

Rakennus on sovitettu taitavasti vaativaan ympäristöön. Se sijoittuu Kangasalan ydinkeskustaan, Kuohunharjuntien, Ruutanantien ja Urheilutien risteykseen. Saavuttaessa keskustaan eri suunnista rakennus muodostaa erilaisia näkymiä suhteessa eri rakennuksiin myös korkeutensa puolesta. Paikka on valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä Kangasalan kirkon vieressä.
Hanke on yksi merkittävä askel keskustan kehittämisessä. Rakennus luo uutta ja edustavaa Kangasalan keskustaa kadunkulmassa, missä talo rajaa katutilaa miellyttävästi sekä Kuohunharjuntien, että Ruutanantien puolella. Rakennuksen olemus on ryhdikäs ja raikas. Liiketilojen ilme on tyylikäs, näyteikkunat suuria ja näyttäviä. Arkadi liikehuoneiston edessä luo jalankulkijoille miellyttävän mittakaavan ja suojaa sateelta.
Rakennuspaikka on ollut monin tavoin haasteellinen. Tontin korkeuserot, näkymät eri suunnista, ilmansuunnat, ahtaus risteysalueella, liikenteen läheisyys, tekniset järjestelyt jne. huomioon ottaen kokonaisuus on pysynyt hyvin hallinnassa sekä suunnittelijoilla että rakennusvaiheessa.
Porraskäytäviin käydään sisään kahden rakennusmassan suojaamalta sisäpihalta, jonka alla autopaikat sijaitsevat. Julkisivun ja rakenteiden detaljit on huolellisesti suunniteltu mm. ikkunat ja parvekkeiden kaiteet. Yksityiskohdissa tulee esiin myös laadukas rakennusjälki.
Kunniamaininta:
Kunniamaininta annetaan liikerakennukselle Lentolassa. Rakennuksessa on otettu huomioon sijainti Kangasalantien varrella, myös huoltosisäänkäyntien puolella julkisivuun on panostettu. Suuret ikkunat julkisivuissa ja hyvä värienkäyttö nostavat rakennuksen esiin muutoin harmaassa ja ikkunattomassa marketympäristössä. Rakennus on myös ratkaistu rinnetontille kaksitasoisena. Hankkeen kulku on ollut joustavaa ja juohevaa. Pääurakoitsijana on toiminut Skanska Sisä-Suomi Oy ja pääsuunnittelijana arkkitehti Markku Koskinen arkkitehtitoimisto KSOY Arkkitehtuurista.

KANGASALAN VUODEN 2006 RAKENNUSHANKE
Kangasalan kunnan rakennuslautakunta on valinnut vuoden 2006 rakennushankkeen. Valittu kohde on uusi saunarakennus Längelmäveden rannalla Sahalahden Isoniemessä. Valinnan perusteluina on huolellinen suunnittelu ja viimeistely moderneja muotoja ja perinteisiä materiaaleja käyttävällä tekniikalla viehättävällä ranta-alueella.
Vuoden rakennushanke:
Saunarakennus Isoniemessä
Rakennuttaja:
Eeva ja Mika Rauhala
Suunnittelija:
RA, arkkit.yo. Sami Ekman / Arkkitehtikonttori Vainio&Ekman Oy
Planssi 2006 (pdf-tiedosto)
Saunarakennus sijoittuu Längelmäveden rantaan Sahalahden keskustan pohjoispuolelle. Rakennuspaikka sijaitsee arvokkaan kulttuurimaiseman reunassa rehevällä rantavyöhykkeellä.
Rakennus on sovitettu taitavasti ympäristöönsä. Maaston korkeuserot ja tontilta avautuvat näkymät on suunnitelmassa hyödynnetty erinomaisesti. Luonnon kauneimmat elementit on jätetty koskematta, ja näkymät on avattu niiden suuntaan. Längelmävesi on maiseman silmä, jota ei ole kuitenkaan ryöstöviljelty. Rantamaisema on säilynyt järveltä päin koskemattoman kaltaisena, sitä ei ole otettu yksityiseksi omaisuudeksi.
Alueen luonne ja kasvillisuus on säilytetty rakennuksen välittömän lähiympäristön ulkopuolella. Kivet ja kalliot rajaavat rakennuksen eteen pienen oleskelualueen, jota on koristeltu vain muutamin vähäisin istutuksin. Paikasta jää mielikuva, että sauna on ikään kuin laskeutunut luonnon keskelle tuhoa aiheuttamatta.
Oleskelutilat ja sauna suuntautuvat isojen ikkunoiden kautta oleskelualueelle ja järvelle. Yhteys luontoon on välitön.
Rakennuksen päätyyn on muodostettu avokuisti, joka antaa mahdollisuuden nauttia ulkoilmasta paahteisina tai sateisinakin päivinä. Julkisivujen ja nähtävillä olevien rakenteiden yksityiskohdat on huolellisesti suunniteltu ja toteutettu. Talojen kaksi päämateriaalia, lasi ja puu, on onnistuttu yhdistämään luontevasti. Materiaalien ja värityksen käyttö yhdistää rakennukset niin rakennettuun kulttuuriympäristöön kuin luonnonmaisemaankin. Vaikka saunarakennus on hieman tavanomaista saunaa suurempi, sen mittasuhteet antavat sopusuhtaisen mielikuvan. Tiloissa on panostettu enemmän oleskeluun kuin puhdistautumiseen. Löylyriittiä varten viereisellä mäellä onkin valmistumassa erillinen savusauna, joka puolestaan kuvastaa oman rakennustyyppinsä perinteitä.

KANGASALAN VUODEN 2005 RAKENNUSHANKE
Kangasalan kunnan rakennuslautakunta on valinnut vuoden 2005 rakennushankkeen. Valittu kohde on uusi liikerakennus ja siihen liittyvä aukio Kangasalantien varrella Vatialassa. Valinnan perusteluina on ympäristön jäsentäminen ja palvelujen parantaminen moderneja muotoja ja materiaaleja käyttävällä liikerakentamisella Vatialan alueen keskustassa.
Vuoden rakennushanke:
Liikerakennus Kiinteistö Osakeyhtiö Nattarinkulma
Rakennuttaja:
Kangasalan Osuuspankki
Suunnittelija:
RA Pertti Neva/Arkkitehtitoimisto Neva Oy
Vastaava työnjohtaja:
Rkm Juhani Uotila

Planssi 2005 (pdf-tiedosto)

Kolme liiketilaa sisältävä liikerakennus sijoittuu Vatialan alueen solmukohtaan, Liutun ja Nattarin väliin, Kangasalantien ja Vatialantien risteykseen. Alueelle on muodostumassa uusi keskus, johon jo on sijoittunut Pitkäjärven koulu ja terveysasema. Alueen palvelut tulevat lähivuosina paranemaan sivukirjaston ja uusien liiketilojen myötä.
Liikerakennus on tämän päivän rakentamiseen nähden poikkeuksellisella tavalla jaettu osiin siten, että rakennukset muodostavat puolisuljetun aukion. Rakennus jatkaa täten Nattarin liikekeskuksen 1970-luvun rakentamisen tapaa. Aukio toivottavasti herää toimimaan, ja sille saadaan kahvilan terassi, myyntikoju ja ainakin joulumyyjäisiä.
Rakennukset kehystävät maisemaa kahteen suuntaan. Kulkuaukosta avautuu toisaalle Pitkäjärven takaranta, toisaalle Tallimäki, kylän vanha keskuspaikka. Rakennukset ja aukio jäsentävät esimerkillisellä tavalla myös Kangasalantien miljöötä. Läpikulkuliikenteen väylän jakaminen tunnistettaviin osiin erottuvilla solmukohdilla on kaupunkisuunnittelullekin suuri haaste.
Autopaikat on sijoitettu tontille taitavasti siten, että ne on Vatialan suunnalta hyvin saavutettavissa ja niiltä on lyhyt ja sujuva yhteys sisäänkäynneille, mutta ne eivät hallitse edustavinta näkymää. Päärooli on varattu rakennusten julkisivuille ja aukiolle.
Rakennusten muotoilu ja julkisivut ovat omintakeiset ja tyylikkäät. Materiaaleissa ja värityksessä on poikkeuksellista rohkeutta. Sama suunnittelun ote jatkuu myös pankkisalin sisätiloissa. Liikerakentamiseen niin olennaisena kuuluvat näyteikkunat lisäisivät entisestään torin kauneutta ja elämyksellisyyttä, mutta niiden sijasta on käytetty julisteita. Voimakkain ja persoonallisin kohta rakennuksessa on kirkkaan keltainen katos, joka vekkuleine reikineen suojaa asiakkaita ja merkkaa kohdan maisemassa jo kaukaa.
Kunniamaininta:
Kunniamaininta annettiin Liuksialan koulun laajentamiselle ja piharakentamiselle. Rakennuttaja kunnan tilapalvelu ja suunnittelija arkkitehtitoimisto Stenvall-Timola-Varhi ovat onnistuneet luomaan uudesta ja vanhasta koulusta yhtenäisen, laadukkaan ja viihtyisän kokonaisuuden. Lisärakennus suojaa koululaisten pihaa hanhiemon lailla, ja viimeistelty ympäristö varusteluineen houkuttelee koululaisia ja muita kyläläisiä kisailemaan.

KANGASALAN VUODEN 2004 RAKENNUSHANKE
Kangasalan kunnan rakennuslautakunta on valinnut vuoden 2004 rakennushankkeen. Valittu kohde on vanhan rintamamiestaloalueen täydennysrakentaminen uudella omakotitalolla jaetulle tontille Vatialassa Eerolan alueella. Valinnan perusteluina on tämän päivän muotoja käyttävän rakennuksen sovittaminen vanhaan omakotiympäristöön ja arkkitehtuuriltaan laadukkaan suunnittelun ja suunnitelman määrätietoinen toteuttaminen.
Vuoden rakennushanke:
Salkolahden omakotitalo
Rakennuttaja:
Pia ja Riku Salkolahti
Suunnittelija:
arkkit.yo. Titta Tamminen
Vastaava työnjohtaja:
Rkm Jorma Siukonen

Planssi 2004 (pdf-tiedosto)

Salkolahden talo sijoittuu Eerolan rintamamiestaloalueelle noin tuhannen neliön suuruiselle tontille.
Rakennus on sovitettu taitavasti ympäristöönsä. Kadunvarren vanhat koivut on suunnitelmassa hyödynnetty osana julkisivua. Rakennus on suunniteltu asemakaavan henkeä noudattaen, se rajaa katutilaa ja se kehystää viehättävää pihaa.
Rakennukset on sovitettu taitavasti tontille. Oleskelutilat avautuvat suojaisalle ja yhtenäiselle pihalle, joka on intiimi, selkeä ja konstailematon leikki- ja oleskelualue. Sillä on voimakkaasti toimintoja kokoava luonne. Asuntojen yhteydet pihaan ovat välittömät.
Vaikka autopaikat on sijoitettu hyvin lähelle sisäänkäyntiä, ne eivät peitä taakseen ovia tai asuntojen ikkunoita. Sisäänkäynnistä on muodostettu lämminhenkinen polku, jotka johdattelee tulijaa vaiheittain julkisesta tilasta yksityiseen.
Julkisivujen yksityiskohdat on huolellisesti suunniteltu. Materiaalien ja värityksen käyttö yhdistää rakennukset ympäristön rakennuksiin. Väritys on lämmin, ikkunapuut ja muut puuosat tukevat rappauksen sävyä.
Kunniamaininta:
Kunniamaininta annettiin Kortekankaan Hunajakujan alueen rakennuttajille, jotka ovat onnistuneet luomaan oman katunsa varresta yhtenäisen, laadukkaan ja viihtyisän kokonaisuuden. Rakennukset rohkeine muotoineen ja viimeisteltyine ympäristöineen poikkeavat pröystäilemättä edukseen keskimääräisestä omakotituotannosta.

 

KANGASALAN VUODEN 2003 RAKENNUSHANKE
Kangasalan kunnan rakennuslautakunta on valinnut vuoden 2003 rakennushankkeen. Valittu kohde on uusi paritaloista muodostuva asuinrakennusryhmä kirkonkylässä Tapulinmäellä. Valinnan perusteluina on modernia muotokieltä käyttävän ja korkealaatuisen asuinrakentamisen sovittaminen kirkon seudun kulttuuriympäristöön ja suojaisan ja turvallisen pihapiirin muodostuminen.
Vuoden rakennushanke:
Asunto Oy Kangasalan Harjulanpesä
Rakennuttaja:
YIT Rakennus Oy
Suunnittelija:
RA, arkkit. yo Ulla-Kirsikka Ekman
Vastaava työnjohtaja:
Rkm Arto Ylikangas
Asunto Oy Kangasalan Harjulanpesä sijoittuu Kirkkoharjun lakialueelle Tulenheimon huvilan pihapiirin tuntumaan, keskustan arvokkaimpaan rakennettuun ympäristöön. Paikan lähinaapureita ovat Nuorisoseurantalo Pirtti, Urkutehtaan toimisto, Kangasalan Yhteiskoulun rakennusryhmä ja kauempana kirkko ja Urkutehdas.
Rakennusryhmä on ympäristön haastavien suunnitteluvaatimusten paineessa sovitettu taitavasti ympäristöönsä. Maaston korkeuserot ja alueen vanhat puistomaiset piirteet on suunnitelmassa hyödynnetty. Hanke täydentää huvilan vanhan pihapiirin ympärille muodostuneen täydennysrakentamisen ringin.
Paritaloalue on suunniteltu asemakaavan henkeä noudattaen, ja se kehystää tontilla säilytetyn mäntyryhmän viehättäväksi pihaksi, johon asunnot avautuvat.
Rakennukset on sovitettu taitavasti rinteeseen. Oleskelutilat avautuvat suojaisalle ja yhtenäiselle pihalle, joka on intiimi, selkeä ja konstailematon leikki- ja oleskelualue. Sillä on voimakkaasti toimintoja kokoava luonne. Asuntojen yhteydet luontoon ovat välittömät.
Vaikka autopaikat on sijoitettu hyvin lähelle asuntoja, ne eivät pääosassa asuntoja peitä taakseen sisäänkäyntejä tai asuntojen ikkunoita. Sisäänkäynneistä on muodostettu lämminhenkiset kuistit, jotka johdattelevat tulijaa vaiheittain julkisesta tilasta yksityiseen. Etelänpuoleisten suurten asuntojen sisäänkäynnit eivät yllä samanlaiseen laatuun.
Julkisivujen yksityiskohdat on huolellisesti suunniteltu. Talojen kaksi päämateriaalia, tiili ja puu, on onnistuttu yhdistämään luontevasti. Materiaalien ja värityksen käyttö yhdistää rakennukset toisaalta ympäristön rakennuksiin, toisaalta harjun laen mäntymetsikköön. Väritys on lämmin ja voimakas olematta räikeä.
Asunnot ovat kaksikerroksisia, isoimmat jopa kolmikerroksisia. Uuden asuinkorttelin ytimessä oleva naapurin vanha pihapiiri puutarhoineen luo läsnäolollaan uudisrakennusten keskelle arvokasta ajallista jatkuvuutta.

KANGASALAN VUODEN 2002 RAKENNUSHANKE
Kangasalan kunnan rakennuslautakunta on valinnut vuoden 2002 rakennushankkeeksi Asunto Oy Kangasalan Artturintien. Valittu kohde on uusi paritaloalue Lentolassa. Valinnan perusteina oli suunnittelun korkea laatu.
Vuoden rakennushanke:
Paritaloalue Kangasalan Artturintie 3
Rakennuttaja:
TA-Rakennuttaja Oy, Rakennustoimisto Arkta Oy
Suunnittelija:
Markku Raudasoja, arkkitehti SAFA
Vastaava työnjohtaja:
Tapani Pentti, rkm
Asunto Oy Kangasalan Artturintie sijoittuu Lahdentien ja Kangasalantien väliin aivan Suoraman eritasoliittymän ramppien tuntumaan. Tusinan paritalon muodostama rakennusryhmä on haastavista suunnitteluvaatimuksista huolimatta sovitettu taitavasti ympäristöönsä. Hankkeen vaativuutta on lisännyt pohjamaan puhdistus ja melusuojaus. Paritaloalue näkyy Lahdentien suuntaan mielenkiintoa herättävänä kokonaisuutena.
Alueen rakennustyyppinä on selkeä ja konstailematon kaksikerroksinen paritalo. Sitä toistaen muodostettu rakennusryhmä luo kyläyhteisön, jota elävöittävät myös pihavarastot ja yhteinen talousrakennus.
Paritalojen kokonaisuuteen on muodostettu lapsia varten viisi erillistä leikkipihaa, mikä on omiaan tukemaan yhteisöllisyyden hierarkiaa ja valinnanmahdollisuuksia: oma terassi, piha, pihapiiri, naapurusto ja kortteli.
Rakennusten julkisivujen yksityiskohdat ovat niukat, mutta niiden perinnerakentamista muistuttava jäsentely ja materiaalina käytetty puuverhous tekevät ulkoarkkitehtuurista sympaattisen. Rakennusten vaalean keltainen väritys valkoisin nurkin ja peitelaudoin on samalla sekä hillitty että raikas.
Asuntotyypit, joita on kahta eri kokoa, ovat perheasuntoja. Niiden tilajako on laadittu sopimaan mahdollisimman monenlaisille perheille. Kaikki asunnot ovat kaksikerroksisia: makuuhuoneet ja sauna ovat yläkerrassa ja tupakeittiö alhaalla. Yläkerran aulasta on kulku tilavalle parvekkeelle, joka on suojattu puisin pystykaitein ja katoksin.
Rakennusryhmälle muodostuu suojaisa piha, vaikka tontti sijaitsee vilkkaiden liikennealueiden välimaastossa. Autopaikoitus on keskitetty tontin kahteen kulmaukseen, pihojen rauhoittamiseksi ihmisiä varten. Istutuksissa on pitäydytty perinnekasveissa kuten syreeni, hansaruusu ja kotipihlaja. Uuden asuinkorttelin ytimessä oleva naapurin vanha pihapiiri puutarhoineen luo läsnäolollaan uudisrakennusten keskelle arvokasta ajallista jatkuvuutta.

KANGASALAN VUODEN 2001 RAKENNUSHANKE
Kangasalan kunnan rakennuslautakunta on valinnut vuoden 2001 rakennushankkeen. Valittu kohde on uusi asuinkerrostalo Kangasalan Hermanni torin laidalla. Valinnan perusteina ovat niin suunnittelun kuin toteutuksenkin korkea laatu.
Vuoden rakennushanke:
Asunto Oy Kangasalan Hermanni, Torikatu 5
Rakennuttaja:
Asunto Oy Kangasalan Hermanni, Skanska Sisä-Suomi Oy
Suunnittelija:
Jukka Turtiainen, arkkitehti SAFA
Vastaava työnjohtaja:
Timo Niiniviita, RI
Asuinkerrostalo Kangasalan Hermanni toteuttaa Kangasalan keskustan kokonaissuunnitelmaa. Rakennus on suunniteltu asemakaavan mukaisesti, talo rajaa toria sen itäreunalta ryhdikkäästi.
Talo on selkeä ja edustava kokonaisuus, jonka yksityiskohdat ja väritys tekevät siitä mielenkiintoisen. Rakennus on korkeatasoinen kaupunkimainen kerrostalo. Vaikka pohjakerrokseen ei toivottuja liiketiloja saatukaan, tilat toimivat kuitenkin osana toria elävöittämässä sitä. Asuinkerroksissa asuntojen pohjaratkaisuja on monipuolisesti varioitu.
Julkisivut ovat tyylikkäät. Ne ovat sommittelultaan ja väritykseltään rauhalliset. Värivalinnat ovat onnistuneita varsinkin torin kokonaisuuteen nähden. Punainen sävy on lämmin ja tuo pieninä pintoina pirteyttä julkisivuihin. Pienillä porrastuksilla ja parvekkeilla on rakennuksen suoraa hahmoa hieman rikottu, jolloin sisäänkäynnit ovat suojaisat ja julkisivut elävämmät.
Yksityiskohdat ovat huolellisesti suunniteltuja ja rakennettuja. Varsinkin parvekkeiden muotoilu on korkeatasoista. Ne ovat kevyet ja sirot suureen kokoonsa nähden. Porraskäytävät auloineen ovat valoisat, pihajulkisivussa portaiden isot lasipinnat ovat komeat.
Rakennukselle muodostuu suojaisa ja hiljainen piha, vaikka se sijaitsee aivan keskustassa. Varastorakennus on huomaamaton, mutta rajaa hyvin pihatilan pohjoisesta päin. Piharakenteet ja sisäänkäynnit on viimeistelty huolellisesti. Pysäköintipaikat eivät ole aivan talon vieressä, jolloin oleskelu- ja leikkipaikka istutuksineen on saatu sisäänkäyntien yhteyteen. Eteläpäädyssä on säilynyt kookas mänty, joka toimii hienosti osana julkisivuja.
Kunniamaininnat annettiin Kiinteistö Oy Vatialan Kasarmin Portille hyvästä yrityksen ympäristön suunnittelusta, suunnittelijana rakennusarkkitehti Ilari Henttinen ja ”Markon majalle” rakennuksen hyvästä maastoon sijoituksesta, suunnittelijana rakennusarkkitehti Eero Järvenpää.

KANGASALAN VUODEN 2000 RAKENNUSHANKE
Kangasalan kunnan rakennuslautakunta on valinnut vuoden 2000 rakennushankkeen. Valittu kohde on kerrostaloyhtiön perusparannus Suoramalla. Kiinteistö Oy Taloherttua, Harjunsalontie 7, muodostuu kolmesta kolmikerroksisesta betonielementtitalosta. Talot on rakennettu 60- ja 70 -lukujen vaihteessa ja ne on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Vahtera & Heino.
Talot on nyt perusparannettu, julkisivuissa ja tilajärjestelyissä on tehty muutoksia ja pihalle on rakennettu jäte- ja autokatoksia sekä huvimaja.
Vuoden rakennushanke:
Kiinteistö Oy Taloherttua, Harjunsalontie 7, perusparannus
Rakennuttaja:
Kiinteistö Oy Taloherttua, Kangasalan kiinteistöpalvelu Oy
Suunnittelija:
Ritva Lahtinen, arkkitehti SAFA
Vastaava työnjohtaja:
Timo Virkki, rakennusmestari, Pirkanmaan Mestari-Rakentajat Oy
Piha on huolellisesti viimeistelty maarakentein, laatoituksin ja istutuksin. Keskelle mäntyistä pihaa on muodostettu oleskelupaikka, jossa huvimaja, laatoitus ja istutukset muodostavat suojaisan alueen. Uudet auto- ja jätekatokset rajaavat talojen yhteistä pihaa ja ne on sovitettu maastoon. Pysäköintipaikkoja on näin saatu pois sisäänkäyntien vierestä. Piharakennelmat sopivat hyvin olemassa oleviin asuintaloihin ja muodostavat osaltaan pienellä mittakaavalla, puumateriaalilla ja kauniilla yksityiskohdilla viihtyisää kokonaisuutta.
Julkisivut ovat tyylikkäät ja rauhalliset, väritykseltään pirteät. Yksityiskohdat elävöittävät pelkistettyä julkisivua. Autosuojista porraskohtaisiksi ulkoiluvälinevarastoiksi muutettujen tilojen ovien lasi-ikkunat keventävät julkisivujen ilmettä, samoin uudet lasikaiteiset parvekkeet. Parvekkeet on taitavasti sovitettu vanhaan taloon ja kolmannen kerroksen katokset tuovat monipuolisuutta ja keveyttä julkisivuihin. Persoonalliset sisäänkäyntikatokset ja niiden edustan laatoitus katkaisevat pitkiä julkisivuja. Uudet räystäät ja parvekekatokset edesauttavat rakennuksen kunnossa pysymistä jatkossa.
Sisätiloissa tehtiin putkiremontti, valikoiva pintaremontti, keittiökalusteet uusittiin ja ammeet vaihdettiin suihkuihin. Kerhohuoneet peruskorjattiin käyttöön houkutteleviksi mm. isoin ikkunoin ja varastoja muutettiin pyykinkuivaustiloiksi.
Hanke osoittaa, kuinka melko vähäisilläkin korjauksilla voidaan saada vanhojen asuintalojen viihtyisyyttä huomattavasti parannetuksi. Maankäyttö- ja rakennuslain hengen mukaisesti tällainen perusparannushanke edesauttaa olemassa olevan rakennuskannan säilymistä.

KANGASALAN VUODEN 1999 RAKENNUSHANKE
Kangasalan kunnan rakennuslautakunta on valinnut vuoden 1999 rakennushankkeen. Valittu kohde on omakotitalon korjaus ja laajennus, joka on rakennettu Mäntyveräjän alueelle. Valinnan perusteina on niin suunnittelun kuin toteutuksenkin korkea laatu.
Vuoden rakennushanke:
Niemisen omakotitalo
Rakennuttaja:
Erkki ja Liisa Nieminen
Suunnittelija:
Liisa Parviainen, arkkitehti SAFA
Vastaava mestari:
Heikki Löytty
RI Niemisen talo on vanha rintamamiestalo, jota on laajennettu pesutiloilla, kahdella asuinhuoneella ja talousrakennuksella. Laajennus on sijoitettu tavanomaisesta poikkeavasti rakennuksen alkuperäistä muotoa tukien sen pitkälle sivulle ja päätyyn. Uudet tilat jäävät taitavasti alkuperäisen kattomuodon alle. Olevat asuintilat on voitu säilyttää pääosin koskemattomina. Sisäänkäynti on sijoitettu uudisosaan.
Laajennuksen julkisivut ovat sopusoinnussa rintamamiestalon alkuperäisen, yksinkertaisen muotokielen kanssa. Laajennus ilmaisee muotokielellään olevansa nykyaikainen olematta kuitenkaan erillinen ”siipi”. Ikkunajako ja julkisivulaudoitus muodostavat ehyen kokonaisuuden, jonka lähtökohtana on ollut alkuperäinen ilme.
Rakennustyötä leimaa huolellisuus ja valmiiksi tekeminen. Erityisen hyvin on onnistuttu liittämään rakennukseen suojaisia ulko-oleskelutiloja, terasseja ja kuisteja, jollaiset rintamamiestaloista yleensä puuttuvat. Nämäkin noudattavat ratkaisuiltaan suomalaista rakennusperinnettä. Erityisen ilahduttavaa on havaita, että ulkoportaat on rakennettu puusta, joten niillä on mukava istuskella katsomassa ohikulkijoita.
Uusi talousrakennus on sovitettu taitavasti muun rakentamisen tyyliin. Se rajaa yhdessä vanhan talousrakennuksen ja päärakennuksen kanssa puolijulkisen sisääntulopihan ja erottaa sen suojaisasta ja puutarhamaisesta oleskelupihasta.Autokatos on rakennettu valmiiksi myös sisältä. Katoksessa sisäpuolikin on julkisivu.
Rakentamistyön määrätietoinen ja vastuullinen johtaminen on tuottanut suunnitelmien ja toiveiden mukaisen talon, joka ryhtevänä ja suhteiltaan kauniina edustaa parasta suomalaista pientaloperinnettä.

KANGASALAN VUODEN 1998 RAKENNUSHANKE
Kangasalan kunnan rakennuslautakunta on valinnut ensimäistä kertaa vuoden rakennushankkeen. Valittu kohde on omakotitalo, joka on rakennettu Kortekankaan pientaloalueelle. Valinnan perusteina on niin suunnittelun kuin toteutuksenkin korkea laatu.
Vuoden rakennushanke:
Hokajärven omakotitalo
Rakennuttaja:
Risto ja Eija Hokajärvi
Suunnittelija:
RA Eija Helin/Tampereen pientalosuunnittelu
Vastaava mestari:
Rkm Onni Nieminen
Hokajärven on rakennuskaavan mukaisesti rakennettu uudisrakennus. Asuinrakennus on sijoitettu Nallekarhuntien varteen ja talousrakennus tämän sivulle siten, että rakennukset muodostavat oleskelualuetta rajaavan pihapiirin, joka suuntautuu puistoalueelle. Tien puoleinen sisäänkäynti kuisteineen on persoonallisesti muotoiltu. Kuisti koristaa taloa parhaan hämäläisen perinteen mukaisesti olematta ylitsevuotavan koristeellinen.
Talousrakennus on sovitettu taitavasti päärakennuksen tyyliin. Se on kuitenkin osattu jättää pihapiirin toiseksi tärkeimmäksi rakennukseksi uhkaamatta päärakennuksen johtavaa asemaa tontilla. Autokatos on rakennettu valmiiksi myös sisältä. Katoksessa sisäpuolikin on julkisivu.
Päärakennus on suunniteltu taitavasti rakennuspaikan hyviä ominaisuuksia korostaen ja huonot ominaisuudet voittaen. Erityisen onnistuneella tavalla on ratkaistu oleskelutilojen suhde pihaan ja tien puolelle jäävään aurinkoiseen ilmansuuntaan. Korkeista nurkkaikkunoista siivilöityvä valo täyttää korkean olohuoneen, josta näkymät avautuvat omaan pihaan ja puistometsään.
Rakennus on paitsi paikalle suunniteltu myös paikalla tehty. Se eroaa verrattomasti edukseen bulkkitavaran lailla levinneistä pakettitaloista. Paikalla rakentaminen on antanut mahdollisuuden käyttää hyväksi erityisesti luonnonvaloa, arvokkainta ympäristön ominaisuutta. Rakentamistyön määrätietoinen ja vastuullinen johtaminen on tuottanut suunnitelmien ja toiveiden mukaisen talon, joka ryhtevänä ja suhteiltaan kauniina edustaa parasta suomalaista pientaloperinnettä.
Tällainen rakennus nostaa koko alueen kiinteistöjen arvoa!