Kangasalan kulttuuriperintö
Kangasalla on vahva ja historiallisesti merkittävä kulttuuriperintö. Kansallismaisemat harjuineen ja järvineen, kartanoiden kuninkaallinen historia, Suomen ensimmäinen urkutehdas ja lukuisat taiteilijat ovat muovanneet Kangasalle omaleimaisen kulttuuriperinnön, josta kangasalalaiset voivat olla ylpeitä.
Kangasalan näkötorneilta ja kartanoilta avautuvat näköalat ovat vetäneet puoleensa taiteilijoita jo vuosisatoja. Sorolan kartanon maille vuonna 1910 rakennettu Kangasalan Lepo- ja Matkailijakoti Oy, nykyään Kangasalan Lepokoti, on majoittanut lukuisia historiallisesti merkittäviä runoilijoita, kirjailijoita, käsikirjoittajia, säveltäjiä ja kuvataiteilijoita, kuten Jalmari Finnen, Jean Sibeliuksen, Tauno Palon ja Essi Renvallin.
Kangasalan urkutehdas oli Suomen ensimmäinen urkutehdas, joka valmisti vuosina 1844–1983 yli tuhannet urut ja yli 8000 urkuharmonia. Edelleen Suomen kirkoissa soi noin 300 urkutehtaan valmistavaa soitinta. Urkutehtaan merkitys Kangasalan tunnettuuden vahvistamisessa on ollut suuri.
Tutustu vasemmasta sivupalkista Kangasalan monipuoliseen historiaan ja rikkaaseen kulttuuriperintöön!