Vesistöt ja pohjavedet
Vesistöt
Vesistöillä on keskeinen merkitys Kangasalan maisemassa. Kaupungin pinta-alasta noin neljännes on vettä. Pääosan vesipinta-alasta muodostavat kolme suurinta järveä: Roine, Längelmävesi ja Vesijärvi. Kangasalan kaupungin alueella sijaitsee toistasataa järveä ja lampea. Kangasalan järvien tila vaihtelee suuresti. Linturikas Kirkkojärvi on voimakkaasti rehevöitynyt, mutta toisaalta Heramaanjärvi, joka on Kangasalan arvokkaimpia pienvesiä, on lähes luonnontilainen ja erittäin karu. Sen vesi on kirkasta, ja kesällä järven näkösyvyys on noin 8 metriä. Lisätietoja Kangasalan järvistä on saatavilla kaupungin ympäristönsuojelusta sekä KVVY:n vesien tila -palvelusta.
Kangasalan kaupunki on mukana valtakunnallisessa leväseurannassa. Leväseurantapisteitä on neljä – Kirkkojärvi, Roine, Ukkijärvi sekä Vesijärvi. Seurantaa suoritetaan vuosittain kesäkuun alusta syyskuun loppuun. Myös kuntalaiset voivat ilmoittaa omia levähavaintojaan Järviwiki -sivustolla.
Kangasalan järvien tarkkailusuunnitelma on laadittu vuosille 2014 – 2023. Siihen on sisällytetty 41 järveä, joihin kohdistuu ulkopuolista kuormitusta, esimerkiksi rantarakentamista ja maatalouden päästöjä. Suunnitelman mukaisen näytteenoton tarkoitus on selvittää perustutkimuksin järvien veden laatua ja käyttökelpoisuutta. Vedenlaatua seurataan järvestä riippuen 2 – 10 vuoden välein. Tarkkailusuunnitelman ulkopuolella vesinäytteitä otetaan tarpeen mukaan.
Vesistöjen kunnostus
Vesistön kunnostamisesta, esimerkiksi ruoppaamisesta ja vesikasvien niitosta, tulee tehdä ilmoitus Pirkanmaan ELY-keskukseen (pääsääntöisesti sähköisesti). Toimenpiteelle on hyvä hankkia suostumus naapureilta, vesialueen omistajalta (yleensä osakaskunnalta) ja niiltä, joiden alueelle haitalliset vaikutukset ulottuvat. Laajat, yli 500 kuutiometrin ruoppaukset edellyttävät luvan hakemista aluehallintovirastosta. Ruoppaukset tulisi tehdä talvella ja niitot kesällä vasta lintujen pesintäajan jälkeen.
Muista, että olet vastuussa kunnostuksesta aiheutuvista haitallisista vaikutuksista!
Rannan täyttöön ei tule ryhtyä omin päin – ensin tulee selvittää hankkeen luvanvaraisuus kunnan ympäristönsuojelusta ja hankkia naapurien suostumus toimenpiteelle.
Kangasalan vahvistetut pohjavesialueet
Pirkanmaan ELY-keskus on tarkistanut ja vahvistanut Kangasalan pohjavesialueiden rajaukset. Muutoksia pohjavesialueen rajaukseen on tehty Kirkkoharju-Keisarinharju pohjavesialueelle. Kirkkoharju-Keisarinharju 2 -luokan pohjavesialue jatkuu rajausmuutoksen jälkeen Kuohunharjun ja Keisarinharjun kautta Kaivannon kanavaan asti.
Kangasalan kaupungin pohjavesialueet ovat: Kirkkoharju-Keisarinharju (2-luokka), Vehoniemenharju (1-luokka), Riku (1-luokka), Lintusyrjä (1-luokka), Vuortenharju (2-luokka) ja Kuhmalahden Kirkkoharju (2-luokka).
Kangasalan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma
Kangasalan uusi pohjavesialueiden suojelusuunnitelma on valmistunut.
Suojelusuunnitelman laatimisen työryhmässä on ollut edustettuina Pirkanmaan
ELY-keskus, Kangasalan Vesi -liikelaitos, Tavase Oy, Pirkanmaan pelastuslaitos,
Tampereen ympäristöterveys sekä Kangasalan kaupunki.
Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma on laadittu kaikille kuudelle Kangasalan
luokitellulle pohjavesialueelle. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmassa
selvitetään pohjavesialueen hydrogeologiset ominaisuudet, kartoitetaan
pohjavettä vaarantavat riskitekijät sekä laaditaan toimenpidesuosituksia alueella
jo oleville ja sinne mahdollisesti tuleville riskitekijöille.
Suunnitelmaan voi tutustua tämän linkin kautta:
Kangasalan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma