Luonto

Mä oksalla ylimmällä…

Kangasalan luonnonkauneus on tullut tunnetuksi Topeliuksen Kesäpäivä Kangasalla -laulusta. Pirkanmaa, Kangasala mukaan lukien, edustaa tyypilliseksi miellettyä suomalaista luonnonmaisemaa, jota luonnehtivat erilaiset vesistöt sekä vesi- ja maapinnan monimuotoinen vaihtelu. Kasvillisuus vaihtelee valoisista mäntymetsistä reheväkasvuisiin lehtoihin ja laajoihin peltoaukeisiin.

Leimaa antavin piirre Kangasalan maisemassa on kunnan läpi kulkeva harjujono, jonka eteläpuolelle rajautuu metsien ja järvien kuvioimaa hämäläistä viljelysmaisemaa ja pohjoispuolelle laajojen metsien ja korkeiden mäkien luonnehtimaa keskisuomalaista erämaista maisematyyppiä.

Kaupungin eteläosan vanhalla viljelyseudulla on merkittäviä kulttuurimaisemakokonaisuuksia. Suomen maisemamaakuntajaon mukaan Kangasala kuuluu Keski-Hämeen viljely- ja järviseutuun.

 

Kangasalan luonto

Harjujen, tasaisten savikoiden ja vesistöjen vaihtelu luo yleispiirteet Kangasalan luonnolle. Tiivis asutus ja tieverkosto myötäilevät harjujen rinteitä. Leimansa Kangasalan luonnon yleispiirteille antaa kunnan sijainti vuokkovyöhykkeellä monien lehtolajien esiintymisalueen pohjoislaidalla. Silmiinpistävintä lehtomaisuus on keväällä sini-, valko- ja keltavuokkojen kukkiessa. Kangasalan rikkautena ovat monenlaiset vesistöt vaihtelevine ranta-alueineen. Vesistöjen lisäksi on huomioitu myös vanhojen soranottoalueiden ongelmat, joihin on etsitty ratkaisuja maisemointiprojektilla (pdf 16.9 MB)

 

Maisemakuvan muodostuminen

Keskiajalla Kangasala on ollut huomattavimpia sisämaan pitäjiä. Tuolloin luonto on ollut vehmasta ja viljavaa, metsiä on kaskettu ja asutuksen ympärillä on ollut kukkivia niittyjä ja hakamaita. Laajat vesistöt ovat suojanneet halloilta ja helpottaneet liikkumista. Kangasalan harju- ja vesistömaiseman muutoksia on tallennettu muutaman sadan vuoden ajalta sekä kirjoituksiin että maalauksiin. Vanhimmissa tauluissa harjut ovat laikuittaisten pensaistojen peitossa ja vesistönäkymät ovat nykyistä avarammat, sillä metsät eivät estä näkemästä harjujen yli. Myöhemmin kuntakeskusta kuvaaviin maalauksiin alkaa ilmestyä nuorta havupuustoa ja viime vuosisadan alun valokuvissa metsä vähitellen sakenee peittäen lopulta aukeiden peltojen keskellä seisoneen kivikirkon.

Kangasalan maisemakuva on vuosien saatossa muuttunut paljon sekä luonnon omien prosessien että ihmistoiminnan seurauksena. Kaikki eri vaiheet ovat jättäneet jälkensä ympäristöön ja näiden eri aikakausien jäljistä muodostuu se kuva, jonka Kangasalasta nyt näemme.

Lisätietoa Kangasalan luonnosta ja maisemasta sekä siitä, millaiseksi maisemakuva on muodostumassa, löydät esimerkiksi oheista linkeistä.