Kasvava Kangasala investoi ja tähtää ylijäämäiseen talouteen uuden edessä
Kuva: Kangasalan kaupunki
Vuoden 2023 talousarvion ja vuosien 2024-2025 taloussuunnitelman tekeminen on ollut vuosikymmenten suurimman julkishallinnon uudistuksen valmistelua: kaupungin talous liki puolittuu, kun siitä poistuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen liittyvät tehtävät ja eurot. Tilalle tulee tiiviin ja vaikuttavan yhteistyön tekeminen Pirkanmaan hyvinvointialueen kanssa ja uudet hyvinvoinnin rakenteet kaupungissa.
Kangasala pitää edelleen kiinni kasvavan kaupungin kehittämisestä, mikä pitkällä tähtäimellä tukee taloutta.
– Kasvun ja kaikki siihen liittyvät lisäpanostukset palveluihin ja rakentamiseen, voi nähdä myös myönteisten silmälasien läpi. On nimittäin niin, että näiden kasvuun liittyvien asioiden ratkominen on perusluonteeltaan myönteistä ja jokainen lisääntyvä euro kertoo kaupunkimme vetovoimasta, elinvoimasta ja kilpailukyvystä. Kasvavan kaupungin tuottavuuden ja tehokkuuden kehittäminen on myös monin tavoin helpompaa kuin vähenevän väestökierteen kuntien tilanteessa, kaupunginjohtaja Oskari Auvinen sanoo.
Auvisen mukaan vuoden 2023 talousarvio on nopeasti kasvavan ja investoivan kaupungin talousarvio. Kasvu näkyy myös mm. lukuisissa uusissa vakansseissa. Tulevan vuoden yhteisiä tavoitteita kaikille kaupungin palvelukeskuksille ovat elinvoiman edellytysten vahvistaminen sekä liikkuvan ja harrastavan kaupungin kehittäminen. Näissä tavoitteissa näkyy uuden strategian painopisteiden toteuttaminen viiveettä. Elinvoiman edistämisessä tehdään päämäärätietoista työtä esimerkiksi uusien elinkeinoalueiden, kuten Lamminrahkan, Tarasten ja Saarenmaan kehittämiseksi. Liikkuvan ja harrastavan Kangasalan tavoitteilla varmistetaan kaupungin houkuttelevuutta ja pehmeää vetovoimaa teoilla, jotka tuntuvat ja näkyvät asukkaiden arjessa esimerkiksi uusina liikuntapaikkoina ja mahdollisuuksina toteuttaa itseään.
Kangasalan vuoden 2023 talousarvion ulkoiset toimintatuotot ovat 23,4 miljoonaa euroa ja toimintatuotot kasvavat noin 2,5 milj. euroa. Ulkoiset toimintakulut ovat 111,7 miljoonaa euroa ja henkilöstökulut ovat 59,3 milj. euroa. Kangasalan tuloveroprosentti on ensi vuonna 8,36 veroprosenttileikkauksen jälkeen. Talousarvio ei sisällä veroperustemuutoksia. Verotulot ovat yhteensä 80,5 miljoonaa euroa ja valtionosuudet ovat 26,3 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos vuonna 2023 on -0,5 miljoonaa euroa negatiivinen, mutta kirjanpidollisten erien jälkeen tilikausi muodostuu noin 1,3 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi. Lisäksi investoinnit, poistot ja rahoituskustannukset kasvavat kuluvaan vuoteen verrattuna tulevaisuusinvestointien johdosta. Suunnitelmavuosien tilikaudet ovat alijäämäisiä, mutta niihin sisältyy olennaisia epävarmuustekijöitä.
– Hyvinvointialueuudistuksesta johtuen etenkin suunnitelmavuosien talouden näkymät ovat poikkeuksellisen haastavia ennakoida verrattuna aiempiin vuosiin, talousjohtaja Petri Lätti toteaa.
Kaupunginjohtaja Oskari Auvinen (vasemmalla) ja talousjohtaja Petri Lätti esittelivät talousarviota 2023 medialle. Kuva: Annikka Lampo
Talousarviovuodet ovat tulevaisuusinvestointien aikaa. Lamminrahkan rakennushankkeiden lisäksi merkittävimmät investointihankkeet vuonna 2023 ovat Ruutanan koulu, Pikkolan pienten lasten yksikkö, Lemetyn liikennealueet, Kuhmalahden koulun rakentaminen sekä Kyötikkälän ja Suoraman kenttä. Vuonna 2023 investointien kokonaismäärä on 52 miljoonaa euroa.
– Kangasala menestyy edelleen erinomaisesti, mutta menestyksemme ei ole itsestäänselvyys. Sen eteen on tehtävä joka päivä työtä, kyettävä reagoimaan tarvittaessa nopeasti ja rakennettava Kangasalasta päivä päivältä yhä parempaa asuinympäristöä, Oskari Auvinen sanoo.
Lisätietoja:
kaupunginjohtaja Oskari Auvinen, p. 040 133 6311, oskari.auvinen(at)kangasala.fi
talousjohtaja Petri Lätti, p. 040 631 2324, petri.latti(at)kangasala.fi