Vuoden rakennushanke

Kangasalan kaupungin viranomaislautakunnan työryhmä on valinnut vuoden 2023 rakennushankkeen. Valittu kohde on Lamminrahkan koulu. Valinnan perusteluna ovat onnistuneet arkkitehtoniset ja toiminnalliset ratkaisut sekä kaupunkikuvalliset ansiot.

Vuoden rakennushankkeeksi valittu Lamminrahkan koulu sijaitsee Lamminrahkan keskustassa, kaupunkikuvallisesti keskeisellä paikalla. Innovatiivisen ja korkealaatuisen suunnitteluratkaisun löytämiseksi järjestettiin yleinen arkkitehtuurikilpailu vuonna 2019. Kilpailun voitti Verstas Arkkitehdit ehdotuksellaan ”Kerkkä”.
Koulurakennuksesta on onnistuttu luomaan kokonaisuus, joka kehittää Kyläpuunaukiota virikkeellisenä kaupunkiympäristönä ja korostaa sen asemaa uuden kaupunginosan keskeisenä julkisena tilana. Liittymä kaupunkirakenteeseen kykenee olemaan samalla monumentaalinen, että helposti lähestyttävä. Jylhästi nouseva umpinainen tiilimassa tuo aukiolle näyttävyyttä ja lasisena avautuva aula kutsuvuutta.

Loivasti vinojen kattojen ja seinien muodostama massoittelu on varmaotteista ja luontevaa. Raskaiden, korotettujen tiilimassojen ja ensimmäisen kerroksen lasipintojen yhdistelmä on sopusuhtainen ja sopivasti dramaattinen. Vaakasuuntaisten tiilipintojen vastapainona on keveämpiä julkisivualueita, joissa puu- ja lasipinnat vuorottelevat.
Sisätiloista muodostuva oppimisympäristö on toimiva ja sopusuhtainen kokonaisuus. Tilojen väliset yhteydet ovat lyhyet ja tilallinen kokonaisratkaisu on tiivis ja toimiva. Tontinkäyttö on tehokasta jättäen paljon vapaata pihatilaa. Pihan jäsentely on luontevaa ja jaoteltu siten, että ikäryhmät kasvavat pohjoiseen päin, kuitenkin niin, että kaikkein pienimpien lasten piha jää suojaisaan taitteeseen pienten lasten yksikön massan keskelle.

Vuonna 2023 Kangasalle valmistui poikkeuksellisen paljon esimerkillisen onnistuneita rakennuksia, joten työryhmä päätti jakaa vuoden rakennushankkeen lisäksi kunniamaininnan, jonka sai OAC Kiinteistöt Oy:n teollisuus- ja varastorakennus Mäkirinteentiellä. Rakennus erottuu edukseen tavanomaisesta teollisuusrakentamisesta poikkeuksellisella panostuksella pienimittakaavaiseen julkisivuarkkitehtuuriin ja harkittuihin materiaalivalintoihin, jotka samalla tukevat yrityksen brändiä.

Kangasalan kaupungin viranomaislautakunnan työryhmä on valinnut vuoden 2022 rakennushankkeen. Valittu kohde on kaupunkipientalo Rämmal Vatialassa. Vuoden rakennushankkeeksi haluttiin valita tällä kertaa suomalaisessa rakennusperinteessä hieman uudemman rakennustyypin laadukas edustaja. Kaupunkipientaloalueilla yksittäisistä rakennushankkeista muodostuu kokonaisuus, jossa on kiinnitettävä erityistä huomiota rakennushankkeen sovittamiseen yhteen viereisten hankkeiden kanssa.  Kohteen puhdaslinjainen arkkitehtuuri rauhoittaa ja rytmittää kaupunkipientaloalueen monimuotoiseksi muodostuvaa katujulkisivua.

Vuoden rakennushankkeeksi valittu kaupunkipientalo Rämmal sijaitsee Vatialan Lemetyssä Kangasalan ensimmäisellä kaupunkipientaloalueella. Rakennusta on sovitettu yhteen naapuritontille samaan aikaan suunnittelussa olleen rakennuksen kanssa ja se muodostaa selkeää ja rauhallista julkisivua katutilaan. Rakennuksen massa on puhdaslinjainen ja julkisivusommittelu on hyvin hallittu. Julkisivuaiheena suurimittakaavainen sisäänkäynti rytmittää katujulkisivua ja muodostaa puolijulkista tilaa rakennuksen eteen. Julkisivumateriaalina on käytetty puuta, joka pehmentää muuten varsin kiviseksi muodostuvaa urbaania katutilaa.

Kangasalan kaupungin viranomaislautakunnan työryhmä on valinnut vuoden 2021 rakennushankkeen. Valittu kohde on Omakotitalo Härkönen-Kärki Kangasalan keskustassa. Vuoden rakennushankkeeksi valittiin arkkitehtonisesti laadukas, veistoksellinen kohde, jossa on pystytty hyödyntämään rakennuspaikan ominaisuuksia ja sopeuttamaan rakentaminen ympäristöönsä.

Vuoden rakennushankkeeksi valittu omakotitalo Härkönen-Kärki sijaitsee Kangasalan keskustassa.Uudisrakennukset on sovitettu tontille puita säästäen ja olevaa maanpintaa kunnioittaen. Asuinpientalon ja talousrakennusten väliin muodostuu rajattuja ulkotiloja, jotka vaihettuvat rakennuksen sisätiloiksi terassien kautta. Pihalle muodostuvat tilat muuntuvat yksityisemmiksi kadulta tontin takaosaan siirryttäessä. Tontin jäsentely on hallittua, tehokasta ja ympäristön mittakaavaan soveltuvaa. Asuinrakennus hyödyntää kahden järven väliselle kannakselle sijoittuvan tontin näkymiä lasitetuin terassein ja suurin ikkunoin, luoden samalla mahdollisuuksia näkymien avautumiselle sisätilojen läpi toiseen ulkotilaan.

Rakennusten puhdaslinjainen ja veistoksellinen, mutta mittakaavaltaan pientalorakentamiseen soveltuva arkkitehtuuri antaa tilaa ympäristössä säilytetyn kasvillisuuden ja paikan kauneudelle onnistuen jopa korostamaan näitä. Rakennusten arkkitehtuuri ilmentää aikaansa puhdaslinjaisella ja veistoksellisella estetiikalla onnistuen samalla tavoittamaan ihmisen mittakaavan ja hyödyntämään paikan ominaisuuksia täysimääräisesti. Rakennushanketta työstettiin yhteistyössä rakennusvalvonnan kanssa huomioiden myös ympäristön tontille asettamat reunaehdot. Asuinrakennus täyttää energiatehokkuusluokan A vaatimukset, pääasiallinen lämmitysjärjestelmä on maalämpö ja talousrakennuksessa on aurinkoenergia-bitumikermi (aurinkopaneeli).

Kangasalan kaupungin viranomaislautakunnan työryhmä on valinnut vuoden 2020 rakennushankkeen. Valittu kohde on Kangasalan Parkki Oy:n pysäköintitalo Kangasalan keskustassa. Valinnan perusteluna ovat tulevaisuuteen katsovat tekniset ja kaupunkikuvalliset ratkaisut.

Vuoden rakennushankkeeksi valittu pysäköintitalo sijaitsee Kangasalan keskustassa uudistuvalla, kaupunkikuvallisesti keskeisellä paikalla. Kohdetta on kutsuttu nimellä ”Suomen kaunein parkkihalli”, sillä sen suunnittelussa on kiinnitetty erityisesti huomiota elämyksellisyyteen. Rakennus keskustelee luontevasti ympäröivän kaupunkitilan kanssa niin aukion, hautausmaan kuin valtatienkin suuntaan.

Hankkeen yhteydessä toteutetut taideteokset saivat kangasalalaiset pohtimaan taiteen merkitystä kaupunkitilassa ja siivittivät osaltaan Kangasalan ympäristö- ja taideohjelman laatimista. Julkisivuarkkitehtuurissa on toteutettu monia muitakin raikkaita ja ympäristöä elävöittäviä ratkaisuja. Puusäleikön patinoituessa ja viherseinän köynnösten kasvaessa seinät tulevat muuttamaan ulkoasuaan ajan kuluessa. Pysäköintitalossa on myös viherkatto sekä aurinkopaneeleita.

Vuoden rakennushankkeeksi 2020 valittu pysäköintitalo herätti keväällä valmistuessaan runsaasti keskustelua. Kritiikkiä nostattanut sisäänkäynnin kapeus onnistuttiin korjaamaan hyvin nopeasti. Pysäköintitalo palvelee tällä hetkellä laajaa asiakaskuntaa ja on myös edellytys monelle tulevalle keskustan kehittämishankkeelle. Maamerkkinä toimiva katseenkerääjä ei näytä perinteiseltä pysäköintitalolta.

Vuoden rakennushankeen valinnan voidaan todeta olleen vuonna 2020 positiivisesti haasteellinen tehtävä, sillä esimerkillisesti onnistuneita rakennuksia on vuoden aikana Kangasalle valmistunut paljon. Työryhmä päätti näin ollen jakaa varsinaisen vuoden rakennushanke-tittelin lisäksi kunniamaininnan, jonka sai Pikkolaan Puusepäntielle rakennettu asuinkerrostalo, As Oy Kangasalan Puusepänkulma.

Kerrostalohankkeessa on toteutettu rohkeasti saman katon alla eri tyyppisiä asuntoja. Yhteistiloihin on kiinnitetty erityistä huomiota esimerkiksi sijoittamalla kattokerrokseen saunaosasto. Myös julkisivuarkkitehtuuri värityksineen on onnistunut hyvin.

Kangasalan kaupungin viranomaislautakunnan työryhmä on valinnut vuoden 2019 rakennushankkeen. Valittu kohde on omakotitalo Suoramanjärven suunnalla. Valinnan perusteluna ovat rakennuksen onnistuneet tyylilliset ja toiminnalliset ratkaisut sekä sopiminen maalaismaisemaan.

Vuoden rakennushankkeeksi valittu omakotitalo sijaitsee maalaismaisemassa Kangasalan keskustaajaman eteläpuolella. Rakennuksen sijoittaminen ympäristöönsä noudattaa vanhaa hyvää tapaa, jossa peltomaisemassa oleva talo asettuu metsän reunaan. Asuinrakennukseen katoksella liittyvä saunaosa on niin ikään sijoitettu luontevasti maisemaan rajaamaan pihan julkista ja yksityistä puolta.

Omakotitalon pelkistetty muoto sekä miljööseen sopivat pintamateriaalit muodostavat tyylikkään kokonaisuuden, joka istuu kauniisti peltomaisemaan. Arkkitehtonista esikuvaa voi hakea kaikille suomalaisille varmasti tutusta jälleenrakennuskauden rintamamiestalosta, joka on vuoden rakennushankkeessa 2019 päivitetty nykyaikaan. Rakennuksen muodoissa, materiaaleissa ja väreissä on viittauksia myös perinteiseen maaseuturakentamiseen. Suunnitteluratkaisuissa on ulkoasun rinnalla

mietitty harkitusti rakennuksen toiminnallisuutta asukkaiden arjen sujuvuuden näkökulmasta.

Vuoden rakennushankeen valinnan voidaan todeta olleen vuonna 2019 positiivisesti haasteellinen tehtävä, sillä esimerkillisesti onnistuneita rakennuksia on vuoden aikana Kangasalle valmistunut paljon. Työryhmä päätti näin ollen jakaa varsinaisen vuoden rakennushanke-tittelin lisäksi kunniamaininnan, jonka sai Kangasalan vapaapalokunnan uusi paloasema. Ranta-Koivistossa sijaitseva Paloasema on rakennettu entiseen teräsrakenteiseen metsäkonehalliin, jota on jatkettu hirsisellä lisäsiivellä. Hankkeessa kiteytyy innovatiivisuus, ekologisuus ja upea talkoohenki.

Kangasalan kaupungin viranomaislautakunnan työryhmä on valinnut vuoden 2018 rakennushankkeen. Valittu kohde on omakotitalo Pikonkankaalla. Valinnan perusteluina ovat poikkeuksellisen huolellinen maastoon ja rakennettuun ympäristöön sovittaminen.

Omakotitalo sijaitsee keskeisellä taajama-alueella Kangasalantien pohjoispuolella. Alueen asemakaavan on rakennushallituksessa 1950-luvulla laatinut Reima Pietilä. Rakentaminen on sovitettu maastoon hienovaraisesti säilyttäen pihojen luontoarvoja.

Alueen rakennuskanta on moni-ilmeistä ja vaihtelevaa. Valtaosa rakennuksista on 1960-luvun yksikerroksisia, pitkästä tavarasta paikalla rakennettuja omakotitaloja. Rakennukset on eri tavoin sovitettu loivasti kaltevaan maastoon. Materiaaleina on käytetty tiiltä tai rappausta.

Palkitun omakotitalon alta purettiin alkuperäinen, huonokuntoinen omakotitalo. Kaavoituksen yhteydessä tutkittu tontin jakaminen todettiin vuorovaikutuksessa paikalle huonosti sopivaksi. Uudisrakennus noudattaa alueen alkuperäisen rakennuskannan kokoa, mittasuhteita ja materiaaleja, mikä vaihtelevassa ympäristössä on helppoa. Tässä tapauksessa suunnitteluratkaisu tukee olevia rakentamisen elementtejä ja saa niistä aikaan ympäristöä rikastavan synteesin.

Rakennus on sovitettu korkeusasemiltaan huolellisesti etelään viettävään maastoon. Sen suhde kadun korkeuteen noudattaa alueen periaatteita, ei ajan. Rakennuksen mittasuhteet ja korkeus tuovat mieleen alueen 50 vuotta vanhan rakennuskannan ominaisuudet. Uudisrakennus tuo muodoltaan mieleen ajat, jolloin rakennuksessa saattoi olla enemmän kuin neljä kulmaa ja rakennuksen osilla voitiin rajata piha-alueesta suojaisia tai julkisempia osia. Terassi ja piha on suunniteltu sisätilan jatkeeksi isojen ikkunoiden ja siirrettävien ikkunaseinien avulla.

Kortteli on saanut uuden, ilmeikkään ja modernin lisän, ja samalla korttelikokonaisuuteen kuuluvien vanhempien rakennusten luonne on korostunut. Täydennysrakentaminen on jalostanut olevan rakenteen persoonallisia ominaisuuksia.

Vuoden rakennushankkeen valinnassa keskeistä oli korttelikokonaisuuden ajallisen kerrostuman ja piharatkaisun onnistuminen. Rakennukset sovittautuvat oivallisesti olemassa olevaan rakentamiseen. Korttelin keskellä oleva, piha-alueille sijoittuva metsikkö jää edelleen väljän omakotiasutuksen seesteiseksi keitaaksi.

Kangasalan kunnan viranomaislautakunnan työryhmä on valinnut vuoden 2017 rakennushankkeen. Valittu kohde on Ristitien kerrostalot, As Oy Kangasalan Kurrenvara. Valinnan perusteluina ovat korttelikokonaisuuden ajallisen kerrostuman ja piharatkaisun onnistuminen.

Ristitien kerrostalot eheyttävät ansiokkaasti yhdyskuntarakennetta Suoraman aluekeskuksessa. Ne parantavat ja jäsentelevät vanhaa vuokratalokorttelia ja sen
piha-alueita. Kortteli on saanut uuden, ilmeikkään modernin lisän, ja samalla kokonaisuuteen kuuluvien vanhempien rakennusten arvostus on kasvanut.

Rakennushanke sijaitsee lähellä kauppoja, koulua, päiväkoteja sekä joukkoliikenteen pysäkkejä. Se on osa Suoraman yleiskaavoituksessa hahmotettua keskeistä kävelyraittia Suoraman koulun, urheilukentän ja Isolukontien välillä Ristitien linjalla.

Uudisrakennukset ryhdistävät Isolukontien ilmettä ja korostavat sen keskeistä roolia Suoraman kaupallisten palveluiden painopisteessä. Asunnot ovat pienehköjä ja yhteneviä, mutta haluttuja. Rakennusten maantasokerroksissa on liiketiloja, jotka osaltaan lisäävät kadun kaupallista merkitystä. Liiketilojen ulkoinen ilme, sisäänkäyntijärjestelyt ja paikoitus on kauniisti jäsennelty.

Vuoden rakennushankkeen valinnassa keskeistä oli korttelikokonaisuuden ajallisen kerrostuman ja piharatkaisun onnistuminen. Rakennukset sovittautuvat oivallisesti olemassa olevaan, 50 vuotta vanhaan rakentamiseen, ollen samalla moderneja ja väritykseltään suorastaan trendikkäitä. Korttelin keskelle on muodostunut viihtyisä pihatila, ja pihapaikoitus liittyy kokonaisuuteen onnistuneesti.

Lisäksi viranomaislautakunnan työryhmä päätti antaa kunniamaininnan Paula ja Hannu Arosen omakotitalolle Eerolantiellä Vatialassa. Uudelle, jaetulle tontille sijoitettu rakennus on mittakaavaltaan sovitettu taitavasti vanhalle rintamamiestaloalueelle. Tontilla säilyy nykyinen vanha talousrakennus.

Kangasalan kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta on valinnut vuoden 2016 rakennushankkeen. Valittu kohde on Vatialan Tallimäen kerrostalot, As Oy Kangasalan Kotirinne, Aino ja Jalmari. Valinnan perusteluina ovat asuntojen taitava sovittaminen rinnemaastoon sekä tyylikäs materiaalien ja värien käyttö.

Kangasalan kunta laati Tallimäkeen asemakaavan, jolla pyrittiin lisäämään Vatialan keskustan asuntotarjontaa ja parantamaan soranoton jäljelle jättämää ympäristöhaavaa. Kunnan järjestämä tontinluovutuskilpailu ratkaistiin pelkästään laadun perusteella. Voittajaksi saatiin Pohjola Rakennus Oy, joka säilytti suunnittelun laadun toteutukseen asti. Vain asuntojakauma ja paikoitusratkaisu muuttuivat suunnitellusta hieman, mikä heikensi pihan laatua.

Kaavan toteuttaminen edellytti korkeuserojen tasoittamista. Tallimäen huipulta poistettiin noin 20 metriä soraa, ja tilalle saatiin loivasti viettävä piha ja korkeitten asuintalojen kortteli, joka ei kuitenkaan peitä taaempien talojen järvinäkymiä.

Kortteli on viimeistelyvaiheessa, ja kokonaiskuva on jo muodostunut. Vuoden rakennushankkeen valinnalla halutaan tuoda esiin koko korttelin onnistunut toteuttaminen, vaikka vasta osa rakennuksista on valmiina. Kaikki ovat kuitenkin työn alla. Ympäristökuvan kannalta olennaisin on kolmen Vatialantien puolelle rakennetun kerrostalon muodostama kokonaisuus, joka juuri on otettu käyttöön. Talot on taitavasti porrastettu Vatialantien suuntaan, jonne maantasoon sijoittuvat asunnot ja parvekkeet tuovat vaihtelevuutta ohikulkijoille.

Kangasalan kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta on valinnut vuoden 2015 rakennushankkeen. Valittu kohde on Kangasala-talo Kangasalan keskustassa. Valinnan perusteluina ovat keskustakorttelia täydentävä, erittäin edustava ja monipuolinen kokonaisuus. Muotoilultaan selkeän rakennuksen julkisivut ovat elävät eri vuorokauden aikoina.

Kangasala-talo on saanut suunnittelun ja toteutuksen aikana runsaasti sekä kritiikkiä että kiitosta. Keskikokoisen kunnan merkittävä panostaminen kulttuuriin on huomattu valtakunnallisestikin useilla foorumeilla. Talossa käynnistynyt toiminta on ollut laadukasta ja monipuolista, ja panostus on kantanut hedelmää. Rakennus on paitsi kulttuurin ja kansalaistoiminnan foorumi, myös päätöksenteon paikka. Se kuvastaa kunnallisen demokratian avoimutta ja läpinäkyvyyttä.

Kangasala-talo on keskustan pitkään jatkuneiden kehittämistoimien näkyvin hanke. Kunta järjesti kilpailun keskustakorttelin täydennysrakentamisesta. Sen tavoitteena oli kirjaston ja kulttuuritilojen rakentaminen ja mahdollisen rakentajan haluaman muun hankkeen toteuttaminen. Ensimmäisessä vaiheessa kilpailun voittanut Hartela Oy rakensi kirjaston laajennuksen. Sen jälkeen hanke on jatkunut asuntojen ja kulttuuritilojen rakentamisella. Työ on edelleen käynnissä.

Kangasala-talon tilaohjelmaan sisällytettiin kulttuuritilojen lisäksi valtuuston ja kunnanhallituksen kokoustilat sekä Kimmo Pyykkö -museon näyttelytilat. Kuvanveistäjä Pyyköllä oli merkittävä osuus suunnittelun tavoitteiden ja ratkaisujen määrittelyssä. Yhteydet ja yhteistoimintamahdollisuudet kirjaston kanssa ovat myös olleet suunnittelun avaintekijöitä.

Kangasala-talo reunustaa Kangasalan keskustan pääkatua, Kuohunharjuntietä, ja se näkyy hyvin eri lähestymissuunnista. Se on muotoilultaan ja aukotukseltaan selkeä ja päättää edustavasti useat näkymät. Rakennus muodostaa yhdessä viereisten rakennusten kanssa pienen aukion, jota koristaa Pyykön tekemä Dialogi-veistos. Aukio on tärkeä osa keskustan laajempaa jalankulkualuetta. Rakennuksen yleiset tilat avautuvat useisiin suuntiin, mm. vanhalle kirkolle.

Kangasala-talon julkisivut ovat betonia ja lasia. Vertikaalisuutta korostava rakennus on hahmoltaan linnamainen. Sen julkisivumateriaalina käytetty betoni on jalostettu edustavaksi ja eläväksi taiteilija Pertti Kukkosen kehittämällä värjäysmenetelmällä. Julkisivuvalaistus on Valoa Designin suunnittelema.

Lisäksi rakennus- ja ympäristölautakunta päätti antaa kaksi kunniamainintaa.

Toisen kunniamaininnan sai vapaa-ajan asunto Havisevalla. Kokonaisuuteen kuuluvat myös pihapiiriä selkeästi rajaavat aitta- ja saunarakennus. Rakennukset on huolellisesti sovitettu ympäristöönsä mm. porrastamalla lattiatasoja ja rakennusten osia.

Huutijärven siunauskappelin laajennus ja peruskorjaus sai toisen kunniamaininnan. Kappelin muutos on suunniteltu taidokkaasti pienimpiä yksityiskohtia myöten. Vanhan kappelin henki ja tyyli on säilynyt ja uudisosa istuu siihen saumattomasti.

Kangasalan kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta on valinnut vuoden 2014 rakennushankkeen. Valittu kohde on kerrostalo Pikonlinnassa. Valinnan perusteluina ovat maiseman ja vanhan sairaalamiljöön arvoja kunnioittava täydennysrakentaminen.

Hanke sijoittuu luontoarvojen ja maiseman kannalta arvokkaan harjuselänteen törmälle Vesijärven rannassa. Paikkaa luonnehtii harjumaiseman ohella Pikonlinnan sairaalan kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennettu ympäristö. Vanhan rakennuskannan arvot kuvastavat 1930-luvun alun tyylin vaihdosta klassismista funktionalismiin. Pikonlinnan sairaala on rakennettu tuberkuloosiparantolaksi, jolle on ollut olennaista potilastilojen ja luonnon vuorovaikutus: mäntymetsällä ja ulkoilulla on ollut olennainen merkitys parantumiseen.

Myös alueen uudisrakentamisessa luonnon ja ihmisen vuorovaikutus on ollut tärkeä suunnittelua ohjaava tavoite. Luonnon aktiivinen hyödyntäminen on ollut koko sairaala-alueen kehittämisen lähtökohta. Tässä työssä palkitun rakennuksen suunnittelija on ollut alusta lähtien mukana. Tavoitteena on ollut luonnonympäristön olennaisten piirteiden ja polkuverkostojen säilyttäminen niin asukkaiden kuin muidenkin kulkijoiden käytössä. Sairaala ja uudet ja vanhat asuinrakennukset muodostavat avoimen ja vehreän puolijulkisen ulkotilan, joka toimii koko alueen asukkaiden yhteisenä piha-alueena. Uudisrakennusten julkisivut kuvastavat samaa muotokieltä ja arvomaailmaa kuin Pikonlinnan alkuperäinenkin rakennuskanta.

Asuntosuunnittelun lähtökohtana on ollut ainutkertaisen ympäristön hyväksi käyttäminen. Asunnot ovat varsinkin ajankohdalleen poikkeuksellisen suuria, ja ne on suunniteltu myös helposti muunneltaviksi. Asuntosuunnittelu on kaikin puolin laadukasta. Asuntojen suuret parvekkeet helpottavat luonnon näkymistä ja sen raikkaudesta nauttimista. Porrashuoneen sisäänkäynti ei ole vain ovi seinässä, vaan kauniisti muotoiltu ja korostettu, persoonallinen hyväntulotoivotus, jossa on muistumia viereisten funkkistyylisten lääkärinasuntojen kauniista yksityiskohdista.

Rakentamisen laatu on läpeensä korkeata. Julkisivujen käsittely, parvekkeiden yksityiskohdat ja eritoten lähiympäristön pintojen viimeistely olemassa olevaan maastoon sovittaen kuvastavat poikkeuksellista pyrkimystä kokonaisvaltaisesti hahmotettuun asuinympäristöön.

Lisäksi rakennus- ja ympäristölautakunta päätti antaa kunniamaininnan Pikkolaan rakennetulle Juhanankartanon ryhmäkodille helposti lähestyttävästä ja yhteisöllisestä asuinympäristöstä.

Kangasalan kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta on valinnut vuoden 2013 rakennushankkeen. Valittu kohde on krematorio Vatialan hautausmaalla. Valinnan perusteluina ovat toimintojen karuuden kuvastuminen rakennuksen rauhallisissa muodoissa.

Hanke sijoittuu valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueelle, johon kuuluu Vatialan askeettisen, betonista rakennetun siunauskappelin lisäksi koko hautausmaa-alue. Krematorio sijoittuu hautausmaan nurkkaan. Rakennus on sovitettu siunauskappelin veistokselliseen ilmeeseen, mutta se onnistuu näkyvyytensä vuoksi luomaan omankin kuvansa maisemaan.

Rakennuksesta huokuu pyhä ja hiljainen tunnelma. Massojen ja julkisivujen sommittelu on taitavaa ja rauhallista. Vaalea rapattu betonipinta hohtaa valoa. Uurnan luovutukseen on varattu suuren ikkunan kehystämä aula­, jonka sisäänkäynti on merkitty lämpimällä ruosteenvärisellä seinäkkeellä ja katoksella.

Pääosa rakennuksesta toimii krematoriona, jossa korostuu ympäristöystävällisyys. Suodatinlaitteet on toteutettu parhaalla saatavissa olevalla tekniikalla, ja krematorion hukkalämpö hyödynnetään. Korkealle nousevat piiput on saatu hienosti sovitettua rakennuksen osaksi nostamalla rakennusmassaa ylös.

Rakentamisessa on toiminnallisuuden lisäksi tavoitettu kauneus, ja rakennus on kuin hautausmaan koru. Vaalea betoni ja ruosteenruskea rauta sopivat ympäristöön havupuiden ja koivujen lomaan. Edustan hiekkakenttä on tärkeä osa hallittua kokonaisuutta. Krematorio on osoitus siitä kuinka huoltorakennusmaisenkin suunnittelutehtävän voi toteuttaa siten, että lopputulos on arvokas ja harmoninen.

Rakennuttaja edustaa julkista sektoria. Sen vastuulla on poikkeuksellisen suuri ja arvokas rakennusmassa, jonka kunnossapito, korjaaminen ja uudisrakentaminen vaativat suuria panoksia ja jatkuvaa työtä. Rakennuttaja tietää siksi, että vain laadukas suunnittelu ja rakentaminen takaavat rakennusten käyttökelpoisuuden, kestävyyden ja kauneuden: utilitas, firmitas, venustas.

Kangasalan kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta on valinnut vuoden 2012 rakennushankkeen. Valittu kohde on omakotitalo Suinulassa. Valinnan perusteluina ovat rakennuksen taitava sovittaminen maastoon ja maisemaan sekä tilojen avautuminen luontoon.

Omakotitalo istuu hyvin paikalleen kallioiseen maastoon. Olemassa olevaa maanpintaa ei ole lähdetty kokonaan muokkaamaan vaan rakennus on jaoteltu osiin ja aseteltu maastoon sopivaksi. Korkeuserot on hyödynnetty myös sisääntulossa. Tasot, istutusaltaat ja portaat ohjaavat kulkijan hauskasti katetulle pääovelle.Rakennus on luonteva kokonaisuus, ja sen sisätilat on järjestelty selkeästi. Ruokailutila avautuu suurten ikkunoiden kautta itäterassille ja pääosin luonnontilaiselle kalliopihalle, metsämaisemaan. Saunan terassi suuntautuu ilta-aurinkoon ja suojaan etupihalta. Jokaiseen ilmansuuntaan aukeaa monta näkymää. Talon sisätiloihin saadaan luonnonvaloa runsaasti, sillä runko on kapea ja ikkunoita paljon.Tumma väri tekee talosta metsäiseen ja kiviseen ympäristöön istuvan ja antaa rakennukselle luonnetta. Rakennuspaikka sijoittuu korkean mäen päälle, näkyvälle paikalle. Kauempaakin katsottuna talo häipyy tumman värinsä ja matalan hahmonsa ansiosta puiden taakse.

Kangasalan kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta on valinnut vuoden 2011 rakennushankkeen. Valittu kohde on asunto-osakeyhtiö Tervaskanto Vatialassa. Valinnan perusteluina ovat innostava arkkitehtuuri ja pihapiirin rakennusten muodostama luonteva kokonaisuus.

As Oy Tervaskanto sijoittuu Vatialan aluekeskukseen kaupan, pankin ja koulun naapuriksi. Rakennuspaikan vieressä on Kangasalantien vilkas bussipysäkki.  Kunta on luovuttanut tontin tarkoituksena, että Vatialaan saadaan varttuneiden ihmisten asuntoja palveluiden ja pysäkin lähelle. Tämän tavoitteen saavuttamisessa suunnittelija ja rakentaja ovat onnistuneet erinomaisesti.

Tontin käyttö on taitavaa. Kaksi rakennusmassaa muodostaa suljetun ja suojaisan, mutta valoisan pihapiirin, vaikka paikka on keskeisenä jäänyt liikenneväylien puristukseen. Piha tarjoaa oleskelu- ja toimintamahdollisuuksia asukkaille. Piharakenteet ovat laadukkaat. Tontilta on erinomaiset jalankulkuyhteydet lähistön palveluihin.

Erityyppiset rakennukset, kerrostalo ja rivitalo, tuovat vaihtelua asuntotyyppeihin ja ympäristöön.  Rivitalossa on piha-asuntoja ja kerrostalossa suuret parvekkeet. Pääosa asunnoista avautuu etelään tai länteen.

Rakennusten ulkoarkkitehtuuri on innostavaa ja modernia. Kerrostalo on sovitettu toiselta puolen viereiseen liikerakennukseen, pihan puolelta se on valoisa. Rivi- ja kerrostaloa yhdistää reipas ja lämmin värimaailma.

Kunniamaininnat
Rakennus- ja ympäristölautakunta antaa vuoden rakennushanke 2011 kunniamaininnan

1. Ali-Marttilan päärakennuksen kunnostamisesta ja muuttamisesta kokouskäyttöön. Työ on yksityiskohdiltaan tehty hellävaraisesti ja vanhan rakennuksen ominaispiirteet ja ikäkerrostumat säilyttäen. Hankkeen rakennuttaja on Ali-Marttila Oy ja suunnittelija rakennusarkkitehti Kari Rainio.

2. Ravintola Paakarin laajentamisesta lasiterassilla. Laajennus on rohkeasti sovitettu kaupunkikuvallisesti arvokkaan rakennuksen jatkeeksi omaleimaisena ja tyylikkäänä kokonaisuutena, joka lisää kahvilan käytettävyyttä. Hankkeen rakennuttaja on Ilpo Vainio / Ravintola Paakari Oy, suunnittelija rakennusinsinööri AMK Janne Lahti.

Kangasalan kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta on valinnut vuoden 2010 rakennushankkeen. Valittu kohde on talousrakennus Vatialan Eerolan alueella. Valinnan perusteluina ovat rakennuksen onnistunut sovittaminen vanhaan pihapiiriin.

Talousrakennus sijoittuu Eerolan rintamamiestaloalueelle Vatialaan. Aluetta on tiivistetty tontteja jakamalla 1970-luvulta lähtien vähä vähältä. Uusi rakennuskanta on ilmeeltään ja materiaaleiltaan vaihtelevaa. Talousrakennus on muotokieleltään ja mittakaavaltaan alueen alkuperäiseen rakennuskantaan hyvin istuva. Se on myös lapsen mittainen. Nykyisin vallitsevasta tavasta poiketen autosuojaa ei ole jätetty kadunvarteen, vaan se on luonteva osa pihatoimintoja.

Talousrakennuksen sijoittuminen pihalle muistuttaa vanhasta puukaupunkien perinteestä, jossa edustava päärakennus on pääkadun varrella ja vähempiarvoiset piharakennukset taaempana näkymättömissä. Pihapiiri muodostuu näiden kahden välille. Pihasta on puolestaan välitön kulku sekä asunnon että talousrakennusten oville. Niinpä tältäkin pihalta pääsee suoraan varastoihin, halkoja hakkaamaan tai verstaaseen puuhaamaan. Mutta myös autosuoja on osa pihapiiriä.

Talousrakennukseen on sijoitettu tilat kahdelle autolle esimerkillisellä tavalla. Rakennus on saatu mitoiltaan kokonaisuuteen sopivaksi jakamalla autosuoja umpinaiseen talliin ja sen viereiseen avonaiseen katokseen. Rakennus näyttää pienemmältä kuin sen tarjoamat tilat. Rakennuksen muotoilu ja julkisivut ovat huolitellut ja tyylikkäät. Materiaaleja ja värejä on käytetty perinteitä kunnioittaen. Sama suunnittelun ote jatkuu yksityiskohtiin asti.

Viranomaisia ilahduttaa suunnittelijan asenne tehtäväänsä. Rakennus on sijoitettu asemakaavan mukaisesti, ja se tukee myös yksityiskohdiltaan asemakaavassa asetettuja tavoitteita ympäristön kehittämisestä. Tällä tontilla talousrakennus ei ole tärkeä vain pihapiirin muodostumisen kannalta, se erottaa myös yksityisen ulkoalueen julkisesta ulkoalueesta, viereisestä puistosta ja suojaa samalla pihaa myös läheisen liikenteen aiheuttamalta melulta.

Kangasalan kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta on valinnut vuoden 2009 rakennushankkeen. Valittu kohde on Tursolan koulu Kangasalan Asemantien pohjoispuolisella alueella. Valinnan perusteluina ovat koulurakennuksen hyvä sovittaminen ympäristöönsä, eläytyvä suunnittelu ja viimeistelty toteuttaminen.

Päivähoito- ja koulutiloja sisältävä rakennus sijoittuu keskelle parhaillaan rakenteilla olevaa Tursolan asuinaluetta Asemantien pohjoispuolella. Koulu liittyy vanhaan Tursolan koulun pihapiiriin ja muodostaa sen kanssa alueen sykkivän sydämen.

Koulurakennuksen muotokieli ja mittakaava on lapsen mittainen. Rakennus muodostaa suojaisia pihoja ja täydentää vanhojen koulurakennusten piha-alueita eriluonteisten ulkotilojen sarjaksi. Pohjoiseen koulu aukeaa kohti laajaa puistoaluetta, jonka päätteeksi sen huolitellusti muotoiltu liikuntasalisivu muotoutuu.

Koulu sijaitsee alueen sisäisten jalankulku- ja pyöräväylien risteyksessä. Ne ovat turvallisia ja lasten tärkeimpiä kulkuväyliä. Sijoituksella pyritään kannustamaan lapsia ja rakennuksen iltakäyttäjiäkin kulkemaan tiloihin omin jaloin. Liikennöinnin ja piha-alueiden turvallisuuteen on kiinnitetty huomiota myös sijoittamalla paikoitustilat kauas leikkipihasta kokoojatien varteen ja ohjaamalla huoltoliikenne koululle vallan eri suunnasta kuin koululaisten kulku.

Rakennuksen muotoilu ja julkisivut ovat huolitellut ja tyylikkäät. Materiaaleja ja värejä on käytetty rohkeasti. Sama suunnittelun ote jatkuu myös koulun sisätiloissa, jotka innostavat käyttäjiään ja tarjoavat heille elämyksiä. Tilat avautuvat eri suuntiin, pihalle ja kaukomaisemaan.

Rakennuksessa on tämän päivän vaatimusten mukaan pyritty ilmastopoliittisten tavoitteiden mukaisesti energiatehokkuuteen ja vähäpäästöisyyteen. Energianlisää haetaan maalämmöstä. Rakennus on tältä kannalta esimerkki myös muulle julkiselle rakentamiselle, joka on usein hidas reagoimaan uusiutuviin vaatimuksiin.

Tursolan koulu on myös merkittävä puheenvuoro ajankohtaisessa koulukeskustelussa. Se on pienimuotoinen, ja sen asiakkaat ovat pienimpiä koululaisia, esikoululaisia ja päiväkotilaisia. Sen käyttäjämäärä on kuitenkin yli 100 lasta, ja siksi se on käytöltään tehokas ja taloudellinen. Tursolan koulua voidaan pitää tämän päivän kyläkouluna, johon niin oppilaat kuin vanhemmatkin voivat leimautua ja ottaa sen omakseen.

Kangasalan kunnan rakennuslautakunta on valinnut vuoden 2008 rakennushankkeen. Valittu kohde on teollisuushallin laajennus Kangasalan Lentolassa, Mäkirinteentiellä. Valinnan perusteluina ovat yritysimagon esiintuominen rakennetun ympäristön laadun avulla ja mallikelpoinen suunnittelu teollisuusrakennusta laajennettaessa.

Neonelektro Oy:n teollisuushalli sijaitsee Lentolan teollisuusalueella näkyvällä paikalla, Lentolantien ja Mäkirinteentien kulmauksessa. Rakennushankkeessa 1990-luvulla rakennettua rakennusta on laajennettu yli kaksinkertaiseksi ja vanhan rakennuksen julkisivu on uusittu. Laajennuksen myötä rakennuksesta on muodostunut edustava ja yhtenäinen kokonaisuus.

Laajennusosa erottuu vanhasta osasta, mutta ei himmennä sitä. Kun laajennuksella on sama suunnittelija kuin alkuperäiselläkin rakennuksella, on uskallus riittänyt ei vain sopeuttamiseen, vaan myös kontrastiaiheiden käyttöön. Linjakkaat julkisivut on jäsennelty aukotukseltaan yksinkertaisen tyylikkäästi, vaaka- ja pystylinjojen sommittelu on ryhdikästä. Rohkea ja selkeä väritys tuo rakennukseen omaperäisyyttä ja punainen väri korostaa osuvasti hallin sisäänkäyntiä.

Huomionarvoisin yksityiskohta rakennuksessa on pääsisäänkäynti, joka erityisesti kiinnittää ohikulkijan huomion ja antaa edustavan kuvan yrityksestä muillekin kuin asiakkaille. Punainen pystysuora kappale rajaa uutta ja vanhaa hallin osaa ja yhdessä katoksen kanssa osoittaa selkeästi pääsisäänkäynnin paikan antaen sille samalla suojan. Sisäänkäynnissä kiehtovaa on myös suuren lasiaukon takana näkyvä aulatila, joka tuo sisäänkäyntiin tilan tuntua ja kerroksellisuutta. Pimeään aikaan sisätiloista loistava valo tekee näkymästä houkuttelevan. Julkisivussa on luonnollisesti käytetty myös yrityksen omia tuotteita, mutta ei hulvattomasti vaan hienostuneesti.

Tämä hanke osoittaa, että huolellisesti suunniteltu teollisuusrakennus voi muodostua yrityksen käyntikortiksi ja tuoda esiin yrityksen toimintaa. Tämä onkin nykyään tarpeen yhä useammissa yrityksissä, joilla on kansainvälisten kontaktien vuoksi tärkeä olla edustavia. Neonelektron kaltaiset hankkeet parantavat myös koko teollisuusalueen ilmettä ja ympäristöä.

Kunniamaininta:

Rakennuslautakunta antaa samalla vuoden rakennushanke 2008 kunniamaininnan Haralanharjun näkötornin uudelleen rakentamisesta. Rakennuttaja Suinulan Nuorisoseura ry ja hankkeen pääsuunnittelija rakennusarkkitehti Ilari Henttinen ovat halunneet rakentaa uudelleen tulipalossa tuhoutuneen puurakenteisen näkötornin. Hanke on hyvä osoitus yhteishengestä, talkootyöstä ja edeltävien sukupolvien työn arvostuksesta.

Kangasalan kunnan rakennuslautakunta on valinnut vuoden 2007 rakennushankkeen. Valittu kohde on asuin- ja liikerakennus Kangasalan keskustassa Kuohunharjuntien, Ruutanantien ja Urheilutien risteyksessä. Valinnan perusteluina ovat huolellinen suunnittelu ja viimeistelty rakentaminen monin tavoin merkittävässä ja haastavassa paikassa.

Rakennus on sovitettu taitavasti vaativaan ympäristöön. Se sijoittuu Kangasalan ydinkeskustaan, Kuohunharjuntien, Ruutanantien ja Urheilutien risteykseen. Saavuttaessa keskustaan eri suunnista rakennus muodostaa erilaisia näkymiä suhteessa eri rakennuksiin myös korkeutensa puolesta. Paikka on valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä Kangasalan kirkon vieressä.

Hanke on yksi merkittävä askel keskustan kehittämisessä. Rakennus luo uutta ja edustavaa Kangasalan keskustaa kadunkulmassa, missä talo rajaa katutilaa miellyttävästi sekä Kuohunharjuntien, että Ruutanantien puolella. Rakennuksen olemus on ryhdikäs ja raikas. Liiketilojen ilme on tyylikäs, näyteikkunat suuria ja näyttäviä. Arkadi liikehuoneiston edessä luo jalankulkijoille miellyttävän mittakaavan ja suojaa sateelta.

Rakennuspaikka on ollut monin tavoin haasteellinen. Tontin korkeuserot, näkymät eri suunnista, ilmansuunnat, ahtaus risteysalueella, liikenteen läheisyys, tekniset järjestelyt jne. huomioon ottaen kokonaisuus on pysynyt hyvin hallinnassa sekä suunnittelijoilla että rakennusvaiheessa.

Porraskäytäviin käydään sisään kahden rakennusmassan suojaamalta sisäpihalta, jonka alla autopaikat sijaitsevat. Julkisivun ja rakenteiden detaljit on huolellisesti suunniteltu mm. ikkunat ja parvekkeiden kaiteet. Yksityiskohdissa tulee esiin myös laadukas rakennusjälki.

Kunniamaininta:
Kunniamaininta annetaan liikerakennukselle Lentolassa. Rakennuksessa on otettu huomioon sijainti Kangasalantien varrella, myös huoltosisäänkäyntien puolella julkisivuun on panostettu. Suuret ikkunat julkisivuissa ja hyvä värienkäyttö nostavat rakennuksen esiin muutoin harmaassa ja ikkunattomassa marketympäristössä. Rakennus on myös ratkaistu rinnetontille kaksitasoisena. Hankkeen kulku on ollut joustavaa ja juohevaa. Pääurakoitsijana on toiminut Skanska Sisä-Suomi Oy ja pääsuunnittelijana arkkitehti Markku Koskinen arkkitehtitoimisto KSOY Arkkitehtuurista.

Kangasalan kunnan rakennuslautakunta on valinnut vuoden 2006 rakennushankkeen. Valittu kohde on uusi saunarakennus Längelmäveden rannalla Sahalahden Isoniemessä. Valinnan perusteluina on huolellinen suunnittelu ja viimeistely moderneja muotoja ja perinteisiä materiaaleja käyttävällä tekniikalla viehättävällä ranta-alueella.

Saunarakennus sijoittuu Längelmäveden rantaan Sahalahden keskustan pohjoispuolelle. Rakennuspaikka sijaitsee arvokkaan kulttuurimaiseman reunassa rehevällä rantavyöhykkeellä.

Rakennus on sovitettu taitavasti ympäristöönsä. Maaston korkeuserot ja tontilta avautuvat näkymät on suunnitelmassa hyödynnetty erinomaisesti. Luonnon kauneimmat elementit on jätetty koskematta, ja näkymät on avattu niiden suuntaan. Längelmävesi on maiseman silmä, jota ei ole kuitenkaan ryöstöviljelty. Rantamaisema on säilynyt järveltä päin koskemattoman kaltaisena, sitä ei ole otettu yksityiseksi omaisuudeksi.

Alueen luonne ja kasvillisuus on säilytetty rakennuksen välittömän lähiympäristön ulkopuolella. Kivet ja kalliot rajaavat rakennuksen eteen pienen oleskelualueen, jota on koristeltu vain muutamin vähäisin istutuksin. Paikasta jää mielikuva, että sauna on ikään kuin laskeutunut luonnon keskelle tuhoa aiheuttamatta.

Oleskelutilat ja sauna suuntautuvat isojen ikkunoiden kautta oleskelualueelle ja järvelle. Yhteys luontoon on välitön.

Rakennuksen päätyyn on muodostettu avokuisti, joka antaa mahdollisuuden nauttia ulkoilmasta paahteisina tai sateisinakin päivinä. Julkisivujen ja nähtävillä olevien rakenteiden yksityiskohdat on huolellisesti suunniteltu ja toteutettu. Talojen kaksi päämateriaalia, lasi ja puu, on onnistuttu yhdistämään luontevasti. Materiaalien ja värityksen käyttö yhdistää rakennukset niin rakennettuun kulttuuriympäristöön kuin luonnonmaisemaankin. Vaikka saunarakennus on hieman tavanomaista saunaa suurempi, sen mittasuhteet antavat sopusuhtaisen mielikuvan. Tiloissa on panostettu enemmän oleskeluun kuin puhdistautumiseen. Löylyriittiä varten viereisellä mäellä onkin valmistumassa erillinen savusauna, joka puolestaan kuvastaa oman rakennustyyppinsä perinteitä.

Kangasalan kunnan rakennuslautakunta on valinnut vuoden 2005 rakennushankkeen. Valittu kohde on uusi liikerakennus ja siihen liittyvä aukio Kangasalantien varrella Vatialassa. Valinnan perusteluina on ympäristön jäsentäminen ja palvelujen parantaminen moderneja muotoja ja materiaaleja käyttävällä liikerakentamisella Vatialan alueen keskustassa.

Kolme liiketilaa sisältävä liikerakennus sijoittuu Vatialan alueen solmukohtaan, Liutun ja Nattarin väliin, Kangasalantien ja Vatialantien risteykseen. Alueelle on muodostumassa uusi keskus, johon jo on sijoittunut Pitkäjärven koulu ja terveysasema. Alueen palvelut tulevat lähivuosina paranemaan sivukirjaston ja uusien liiketilojen myötä.

Liikerakennus on tämän päivän rakentamiseen nähden poikkeuksellisella tavalla jaettu osiin siten, että rakennukset muodostavat puolisuljetun aukion. Rakennus jatkaa täten Nattarin liikekeskuksen 1970-luvun rakentamisen tapaa. Aukio toivottavasti herää toimimaan, ja sille saadaan kahvilan terassi, myyntikoju ja ainakin joulumyyjäisiä.

Rakennukset kehystävät maisemaa kahteen suuntaan. Kulkuaukosta avautuu toisaalle Pitkäjärven takaranta, toisaalle Tallimäki, kylän vanha keskuspaikka. Rakennukset ja aukio jäsentävät esimerkillisellä tavalla myös Kangasalantien miljöötä. Läpikulkuliikenteen väylän jakaminen tunnistettaviin osiin erottuvilla solmukohdilla on kaupunkisuunnittelullekin suuri haaste.

Autopaikat on sijoitettu tontille taitavasti siten, että ne on Vatialan suunnalta hyvin saavutettavissa ja niiltä on lyhyt ja sujuva yhteys sisäänkäynneille, mutta ne eivät hallitse edustavinta näkymää. Päärooli on varattu rakennusten julkisivuille ja aukiolle.

Rakennusten muotoilu ja julkisivut ovat omintakeiset ja tyylikkäät. Materiaaleissa ja värityksessä on poikkeuksellista rohkeutta. Sama suunnittelun ote jatkuu myös pankkisalin sisätiloissa. Liikerakentamiseen niin olennaisena kuuluvat näyteikkunat lisäisivät entisestään torin kauneutta ja elämyksellisyyttä, mutta niiden sijasta on käytetty julisteita. Voimakkain ja persoonallisin kohta rakennuksessa on kirkkaan keltainen katos, joka vekkuleine reikineen suojaa asiakkaita ja merkkaa kohdan maisemassa jo kaukaa.

Kunniamaininta:
Kunniamaininta annettiin Liuksialan koulun laajentamiselle ja piharakentamiselle. Rakennuttaja kunnan tilapalvelu ja suunnittelija arkkitehtitoimisto Stenvall-Timola-Varhi ovat onnistuneet luomaan uudesta ja vanhasta koulusta yhtenäisen, laadukkaan ja viihtyisän kokonaisuuden. Lisärakennus suojaa koululaisten pihaa hanhiemon lailla, ja viimeistelty ympäristö varusteluineen houkuttelee koululaisia ja muita kyläläisiä kisailemaan.

Kangasalan kunnan rakennuslautakunta on valinnut vuoden 2004 rakennushankkeen. Valittu kohde on vanhan rintamamiestaloalueen täydennysrakentaminen uudella omakotitalolla jaetulle tontille Vatialassa Eerolan alueella. Valinnan perusteluina on tämän päivän muotoja käyttävän rakennuksen sovittaminen vanhaan omakotiympäristöön ja arkkitehtuuriltaan laadukkaan suunnittelun ja suunnitelman määrätietoinen toteuttaminen.

Salkolahden talo sijoittuu Eerolan rintamamiestaloalueelle noin tuhannen neliön suuruiselle tontille.

Rakennus on sovitettu taitavasti ympäristöönsä. Kadunvarren vanhat koivut on suunnitelmassa hyödynnetty osana julkisivua. Rakennus on suunniteltu asemakaavan henkeä noudattaen, se rajaa katutilaa ja se kehystää viehättävää pihaa.

Rakennukset on sovitettu taitavasti tontille. Oleskelutilat avautuvat suojaisalle ja yhtenäiselle pihalle, joka on intiimi, selkeä ja konstailematon leikki- ja oleskelualue. Sillä on voimakkaasti toimintoja kokoava luonne. Asuntojen yhteydet pihaan ovat välittömät.

Vaikka autopaikat on sijoitettu hyvin lähelle sisäänkäyntiä, ne eivät peitä taakseen ovia tai asuntojen ikkunoita. Sisäänkäynnistä on muodostettu lämminhenkinen polku, jotka johdattelee tulijaa vaiheittain julkisesta tilasta yksityiseen.

Julkisivujen yksityiskohdat on huolellisesti suunniteltu. Materiaalien ja värityksen käyttö yhdistää rakennukset ympäristön rakennuksiin. Väritys on lämmin, ikkunapuut ja muut puuosat tukevat rappauksen sävyä.

Kunniamaininta:
Kunniamaininta annettiin Kortekankaan Hunajakujan alueen rakennuttajille, jotka ovat onnistuneet luomaan oman katunsa varresta yhtenäisen, laadukkaan ja viihtyisän kokonaisuuden. Rakennukset rohkeine muotoineen ja viimeisteltyine ympäristöineen poikkeavat pröystäilemättä edukseen keskimääräisestä omakotituotannosta.