Kunnan talousarvio 2010
Valtuusto 9.11.2009
Kangasalan kunnan Kuntastrategiassa 2016 talouden hallinnan onnistumisen edellytyksenä on käyttömenojen kasvun hallinta ja sopeuttamien tulopohjaan. Tämä edellyttää toiminnan tehostamista, uusien palvelujen tuotantotapojen käyttöönottoa (esim. palvelujen siirtämistä suoraan asiakkaan vastuulle sähköisiä toimintamalleja kehittämällä siltä osin, kun palveluun ei liity henkilökohtaisen kontaktin tarvetta) ja ostopalvelujen kilpailuttamista sekä palvelujen ulkoistamista. Tasapainoisen talouden seurannan kohteina ovat erityisesti vuosikate, velkaantuneisuus ja tulorahoituksen prosenttiosuus nettoinvestoineista.
Kangasalan kunnan taloudellinen tilanne tilinpäätöksien mukaan on ollut vuosina 2000-2004 melko hyvin tasapainossa. Vuosikatteella on katettu poistot. Investointien tulorahoitus on ollut edellisinä vuosina keskimäärin strategiassa edellytetyllä 75 %:n tasolla. Sen sijaan vuosien 2005 ja 2006 tilinpäätökset jäivät alijäämäisiksi ja tuolloin kunnan tulorahoitus oli selkeästi riittämätön nykytasoisten investointien rahoittamiseen. Vuoden 2007 tilinpäätös oli lievästi ylijäämäinen ja vuosi 2008 oli 0,1 milj. euroa alijäämäinen ja riittämättömät nykytason investointien rahoittamiseen. Talouden epätasapainon seurauksena kunnan velkamäärä on kääntynyt voimakkaaseen nousuun.
Vuosina 2007 – 2008 kunnan toimintamenot kasvoivat 8,9 ja 9,6 %. Vuoden 2009 alusta kunnan omaksi toiminnaksi on tullut PARAS-hankkeen toteutumisen myötä kuntayhtymän aiemmin järjestämät perusterveydenhoidon palvelut. Kangasalan kunta tuottaa perusterveyden huollon palvelut itse kuntalaisilleen sekä Pälkäneen ja Kuhmalahden asukkaille. Toimintamenojen kasvu vuodelle 2010 on 2,6 %. Huolimatta organisaatiomuutoksesta toimintamenojen kasvu on ollut tulojen kasvua nopeampaa. Vuodelle 2010 tehty verotuloprosentin korotus (0,50 %-yksikköä) 20,00 prosenttiin ei tuonut kaivattua lisärahoitusta palvelukeskuksille lisääntyvien palvelutarpeiden rahoitukseen. Valtionosuuksia lisää vain kunnallisverotuksessa tehtävän perusvähennyksen kompensaatio kunnille. Vuosikate jää lähes puoleen Strategia 2016 asiakirjan tavoitetasosta.
Talousarvion ulkoiset kokonaismenot ovat 172,7 milj. €, josta toimintamenot 143,7 milj. € (83 %), bruttoinvestoinnit 20,2 milj. € (12 %) ja rahoitusmenot 8,7 milj. € (5 %). Jokaista kuntalaista kohden menoja on 6 016 euron verran.
Menoista katetaan verotuloilla 95,7 milj. €. Verotuloja arvioidaan kertyvän noin 3 330 € asukasta kohden. Seudullisessa vertailussa kangasalalaisten asukaskohtainen verotettava tulo on Tampereen seudun kuntien toiseksi alhaisin. Valtionosuuksilla menoista katetaan 27,5 milj. €. Verotulotasaus on edelleen negatiivinen n. 1,5 milj. €. Muita tulonlähteitä ovat toimintatuotot mm. maksu- ja myyntituotot 21,5 milj. €, korko- ym. rahoitustuotot 0,9 milj. €. Investointimenoja katetaan lisäksi lainanotolla 20,5 milj. €. Rahavarojen muutos on talousarvion mukaan noin 0,005 milj. €.
Kolme suurinta palvelutuotannon sektoria kuluttaa kunnan ulkoisista toimintakuluista 91 %: sosiaali- ja terveyskeskus 71,5 milj. € (55 %), sivistyskeskus 39,8 milj. € (28 %) ja liiketoimintayksikkö Oksa 18,1 milj. € (13 %).
Suurimmat investointikohteet vuonna 2010: katso talousarvio 2010.pdf, sivu 9.
Vuoden 2010 talousarvion vuosikate on 5,0 milj. €, käyttöomaisuuden poistot 9,1 milj. € ja investointien omarahoitus 20,2 milj. €.
Lainapääoma vuoden 2010 lopussa on 63,3 milj. € eli 2 207 €/asukas.
Talousarviokooste, tulos- ja rahoituslaskelmat, toimintatuotot ja -kulut, suurimmat investoinnit sekä kokonaistulot ja -menot: talousarvio 2010.pdf
Katso myös talouden tilastot
