Kangasalan talousarvio 2027: kasvavan kaupungin talous kestävälle pohjalle

Vuoden 2027 talousarviossa ja vuosien 2027–2029 taloussuunnitelmassa katse on yhtä aikaa tiukassa taloustilanteessa ja Kangasalan pitkän aikavälin mahdollisuuksissa. Kaupunki jatkaa kasvun edellyttämien palvelujen, infrastruktuurin ja investointien toteuttamista. Samalla talouden rakenteellinen epätasapaino edellyttää pitkäjänteistä tasapainottamista, tulojen vahvistamista ja investointien entistä tarkempaa priorisointia.

Kangasalan talous on ollut vuodesta 2010 lähtien pääosin tasapainossa, ja aiempien vuosien ylijäämät ovat kerryttäneet kaupungin taseeseen vahvan puskurin. Vuosina 2023–2025 talouden tasapainottamista on vahvistettu talous- ja tuottavuusohjelmalla, ja työ jatkuu vuoden 2027 talousarviossa talouden tasapainottamiseen tähtäävin toimenpitein. Tavoitteena on vahvistaa kaupungin taloutta sekä menojen kasvua hillitsevillä että tulopohjaa vahvistavilla toimenpiteillä. Kyse ei ole vain vuoden 2027 haasteesta, vaan kaupungin talouden rakenteellisesta tasapainosta myös pidemmällä aikavälillä.

Vuoden 2027 talousarvio on 3,9 miljoonaa euroa alijäämäinen. Myös suunnitelmavuodet 2028 ja 2029 ovat alijäämäisiä. Vuosikate ei suunnitelmakaudella riitä kattamaan poistoja, ja investoinneista vain noin neljännes pystytään rahoittamaan tulorahoituksella. Samalla kaupungin lainakanta ja korkokulut kasvavat nopeasti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaupungin velkaantuminen jatkuu koko suunnitelmakauden ajan ja talouden liikkumavara kaventuu entisestään.

Kaupunginjohtaja Oskari Auvisen mukaan kyse ei ole yksittäisen vuoden poikkeamasta vaan kaupungin talouden rakenteellisesta tasapainosta.

– Taloussuunnitelmakauden alijäämäisyys on vakava viesti. Meidän on yhtä aikaa vahvistettava kaupungin tuloja, parannettava tuottavuutta, järjestettävä palvelut vaikuttavasti ja priorisoitava investointeja nykyistä tarkemmin. Meidän on yhdessä arvioitava, mitkä toimenpiteet valitsemme pitkäjänteiseen tasapainotukseen ja tulojen lisäämiseen. Tarvitsemme sekä kaasua että jarrua: kasvua on vauhditettava, mutta uusien menojen lisäämistä on harkittava tarkkaan, Auvinen sanoo.

Vuoden 2027 talousarvion ulkoiset toimintatuotot ovat 12,5 miljoonaa euroa ja toimintakulut 125,6 miljoonaa euroa. Toimintatuottojen kasvua tukee erityisesti yritystonttien maanmyynnin kasvu, kun taas toimintakulujen nousua selittävät ennen kaikkea kunta-alan palkkaratkaisut sekä varhaiskasvatuksen ja opetuksen kasvavat lapsi- ja oppilasmäärät. Kunnallisveroprosentti säilyy ennallaan 9,4 prosentissa. Verotuloiksi arvioidaan 100,7 miljoonaa euroa ja valtionosuuksiksi 19,4 miljoonaa euroa. Valtionosuuksien merkitys kaupungin tulorahoituksessa on kuitenkin edelleen pienentynyt valtion tekemien leikkausten seurauksena.

Heikko työllisyystilanne ja TE-uudistuksen myötä kunnille siirtyneet vastuut lisäävät kaupungin talouspaineita myös vuonna 2027. Vuoden vuosikate on 6,4 miljoonaa euroa, mikä kattaa noin neljänneksen nettoinvestoinneista. Investointeja joudutaan rahoittamaan pääosin lainalla, mikä kasvattaa sekä kaupungin lainakantaa että korkokuluja tulevina vuosina.

Kaupunki jatkaa investointiohjelmaa, jolla vastataan kasvavan kaupungin palveluverkon ja infrastruktuurin tarpeisiin. Vuoden 2027 merkittävimpiä hankkeita ovat Kirkkoharjun koulun peruskorjaus, Vatialan uuden päiväkodin rakentaminen, valtatie 9:n ja Kehä II:n hankkeet, keskustan alikulku sekä jalankulun ja pyöräilyn väylien parantaminen.

Vuoden 2027 vuosikate kattaa 24,1 miljoonan euron nettoinvestoinneista noin 26,4 prosenttia. Investointeja rahoitetaan siksi pääosin lainalla. Kaupungin lainakannan arvioidaan olevan vuoden 2027 lopussa noin 166 miljoonaa euroa eli noin 4 762 euroa asukasta kohden. Vuoden 2029 loppuun mennessä lainakannan arvioidaan kasvavan 200,5 miljoonaan euroon ja asukaskohtaisen lainamäärän noin 5 591 euroon.

Korkokuluiksi arvioidaan 4,8 miljoonaa euroa vuonna 2027, noin 6,1 miljoonaa euroa vuonna 2028 ja noin 7,1 miljoonaa euroa vuonna 2029. Talousjohtaja Petri Lätin mukaan investointien ajoitusta, laajuutta ja toteuttamistapaa on arvioitava entistä kriittisemmin.

– Kasvavan kaupungin investoinnit ovat välttämättömiä, mutta niiden määrän ja ajoituksen on oltava rahoituskykyymme nähden kestäviä. Erityisesti on priorisoitava investointeja, jotka ovat palveluverkon kannalta välttämättömiä, vahvistavat kaupungin elinvoimaa tai tukevat tulevaa tulopohjaa, Lätti toteaa.

Vuosi 2027 on uuden kaupunkistrategian ensimmäinen toteuttamisvuosi. Kaikille palvelukeskuksille yhteisiksi tavoitteiksi on asetettu yritysmyönteinen elinvoima ja tasapainoinen talous. Tavoitteet liittyvät tiiviisti toisiinsa: kasvava tulopohja tukee talouden tasapainoa, ja tasapainoinen talous mahdollistaa palveluista, investoinneista ja kaupungin kehittämisestä huolehtimisen.

Kaupunkikonsernin merkitys korostuu talouden liikkumavaran kaventuessa. Kaupungin omistamille yhtiöille asetetaan taloudellisia ja toiminnallisia tavoitteita, joilla tuetaan kaupungin strategiaa, elinvoimaa ja talouden tasapainoa

– Kangasalan vahvuuksia ovat kasvu, sijainti, osaaminen ja kykymme tehdä yhdessä vaikeitakin ratkaisuja. Talouden haasteet ovat mittavia, mutta niin ovat myös mahdollisuutemme. Kun teemme päätökset oikeaan aikaan ja pidämme katseen tulevaisuudessa, rakennamme kaupungin talouden kestävälle pohjalle, Auvinen sanoo.

Kaupunginhallitus käsittelee kaupunginjohtajan talousarvioehdotusta 26.10.2026. Kaupunginvaltuusto päättää vuoden 2027 talousarviosta ja vuosien 2027–2029 taloussuunnitelmasta 9.11.2026.