Kestävä kaupunki

Energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä edistetään kaupungin omassa ja kaupungin asukkaiden ja yritysten toiminnassa. Neuvontaa ja tiedotusta kehitetään yhteistyössä eri palvelualueiden, konserniyhtiöiden, yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

Vuonna 2016 uusiutuvan energian kuntakatselmuksessa selvitettiin mahdollisuuksia edistää uusiutuvan energian tuotantoa Kangasalan kaupungin alueella. Kangasalan kaupunki on myös osallistunut muihin selvityksiin ja projekteihin liittyen mm. biokaasun ja bioenergian edistämiseen Kangasalla.

Kaupungin oma energiankäyttö

Kaupungin palvelurakennusten, ulko- ja katuvalaistuksen sekä keittiöiden yhteenlaskettu energiankulutus oli noin 32 GWh vuonna 2024, josta noin puolet on sähköä ja puolet lämpöä. Kaupungin energiatehokkuutta toteutetaan energiatehokkuussopimuksen pohjalta. Sopimuksessa huomioitavien selvien säästötoimenpiteiden lisäksi energiatehokkuustyötä tehdään myös muilla tavoilla, mahdollisimman kustannustehokkaasti ja todellisiin kulutuksiin ja päästöihin vaikuttaen.

Kaupungin kiinteistöjen energiatehokkuutta kehitetään monella tasolla. Öljylämmityksiä on muutettu uusiutuvilla energioilla toimiviksi ja kiinteistöihin on tehty kattavasti automaatiosaneerauksia. Uudet rakennukset rakennetaan A-energialuokkaan ja uusissa rakennuksissa sekä rakennusten peruskorjauksissa hyödynnetään aurinkosähköä aina mahdollisuuksien mukaan. Tie- ja ulkovaloja on saneerattu LED-pohjaisiksi ja kauko-ohjattaviksi. Vesilaitoksella on omat energiatehokkuustoimenpiteensä.

Energianeuvonta

Seudullisesti energiatehokkuusneuvontaa toteuttaa Rakentamisen ja asumisen neuvontapalvelu, joka on maksuton ja puolueeton energianeuvontapalvelu Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Energiaremonttien avulla voi säästää rahaa, parantaa asumismukavuutta ja vähentää ilmastopäästöjä. Parhaiden ratkaisujen toteuttamiseksi tarvitaan kuitenkin myös puolueetonta ja asiantuntevaa neuvontaa.

Kangasalan kaupungin ilmastotyö perustuu energiatehokkuussopimuksiin, kaupunkistrategiaan sekä seudulliseen ilmastotyöhön. Kangasala on sitoutunut Tampereen kaupunkiseudun yhteisiin ilmastotavoitteisiin, jonka tavoitteena on hiilineutraali kaupunkiseutu 2030. Tavoitteena on vuoteen 2030 mennessä vähentää ilmastopäästöjä 80% vuoden 2007 päästöistä ja kompensoida loput 20%. Tavoitetta tukeakseen kaupunki on liittynyt myös Hinku (Hiilineutraalit kunnat) -sitoumukseen vuonna 2019.

Vuoden 2020 aikana kaupunki laatii Hiilineutraali Kangasala 2030 –tiekartan. Ilmastotyötä, neuvontaa ja tiedotusta kehitetään yhteistyössä eri palvelualueiden, konserniyhtiöiden, yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Ilmasto- ja energiatehokkuusasioille laaditaan ilmastotiekartan yhteyteen tiedotussuunnitelma.

Kaupungin omat päästöt ja päästölaskenta

Kaupungin käyttämä sähkö on seudullisesti kilpailutettu ja se on 100% päästötöntä. Ranta-Koiviston hakelämpölaitoksen valmistuminen lisäsi uusiutuvan energian osuutta lämmöntuotannossa ja tällä hetkellä kaupungin energianhankinta on noin 85 prosenttisesti päästötöntä.

Päästöseurannassa käytämme SYKE:n Hinku-laskentaa. Tällä hetkellä laskennan mukaan Kangasalan kokonaispäästöt ovat vuosina 2007-2023 pienentyneet 42%. Asukaskohtaiset päästöt ovat pienentyneet 50%. Vuonna 2023 päästöjen määrä asukasta kohden on ollut 4,2 tCO2e. Kangasalla suurin päästöjen aiheuttaja on tieliikenne.

Päästölaskennan sivustolta löytyy myös laskennan analyysit, päästöjen jakauma sekä skenaariotyökalu ja muiden kuntien päästötiedot. Lisäksi vuoteen 2022 asti päästöjä on tarkasteltu vuosittain tilattavien CO2-rapottien avulla.

Tarasten Kiertotalousalue Oy on Kangasalan kaupungin alueella toimiva kiertotalousalue, jossa toimii laaja joukko kiertotalouden toimialan yrityksiä.

Kangasalan kaupunki valmistelee kiertotalouden Green Deal -sitoumusta, jolla edistetään kiertotalouteen siirtymistä ja mennään kohti hiilineutraalia kiertotalousyhteiskuntaa 2035. Edistämällä kiertotaloutta vähennetään uusien raaka-aineiden käyttöä ja materiaalien tuotannosta aiheutuvia päästöjä.

Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen on kaavoituksen tärkeimpiä tavoitteita. Rakenne vaikuttaa ratkaisevasti rakennusten lämmittämisestä, liikenteestä ja teknisen huollon verkostoista aiheutuviin kasvihuonekaasupäästöihin.

Ilmastonmuutosta voidaan kaavoituksen keinoin hillitä erityisesti vähentämällä liikkumisesta aiheutuvia päästöjä. Keskeisiä ratkaisuja tähän ovat yhdyskuntarakenteen eri toimintojen saavutettavuuden parantaminen ja kestävien liikennemuotojen osuuden kasvattaminen. Eheä yhdyskuntarakenne luo edellytyksiä laadukkaalle lähiympäristölle, keskitetyille energiaratkaisuille ja joukkoliikenteen hyödyntämiselle. Asemakaavoituksessa korostuvat täydennysrakentamisen edellytykset, hulevesikysymysten järjestäminen, pienilmasto ja energiaratkaisut.

Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma tarkastelee seutua kokonaisuutena ja esittää ratkaisuja kestävän kasvun toteuttamiseksi. Rakennesuunnitelmassa varaudutaan kasvuun täydentämällä nykyistä yhdyskuntarakennetta ja vahvistamalla joukkoliikenneväyliä.

Tampereen kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen MAL-sopimus 2024-2027 on vahva kannanotto osapuolten halusta toteuttaa kestävän yhdyskuntarakenteen hankkeita.

Kangasalan oman kävely- ja pyöräilyohjelman – Oikeus liikkua omin jaloin – tavoitteena on lisätä pyöräilyä ja kävelyä kulkumuotoina arkiliikkumisessa ja samalla vähentää tieliikenteestä aiheutuvia päästöjä.

Varhaiskasvatus

Kaikessa varhaiskasvatuksen toiminnassa huomioidaan ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävän elämäntavan välttämättömyys. Arjen valinnoilla ja toimilla ilmennetään vastuullista suhtautumista luontoon ja ympäristöön. Varhaiskasvatuksessa edistetään välineiden ja tilojen yhteiskäyttöä, kohtuullisuutta, säästäväisyyttä, korjaamista ja uusiokäyttöä.

Varhaiskasvatuksen kestävän kehityksen tukena käytetään Keke päiväkodissa – kestävän kehityksen opasta. Teemat sisältyvät läpäisyperiaatteella varhaiskasvatusyksiköiden toimintasuunnitelmaan. Kestävän kehityksen periaatteisiin kuuluu lasten ja vanhempien osallisuus, toiminnallisuus, kestävän kehityksen tavoitteiden huomiointi arkitoiminnoissa ja yhteistyö muiden toimijoiden kanssa. Päiväkodit voivat ilmoittautua Vihreä lippu -ohjelmaan, joka on päiväkotien kestävän kehityksen ohjelma. Ohjelman kriteerit täyttävä osallistuja saa ohjelman tunnuksena toimivan Vihreän lipun käyttöoikeuden.

Opetus

Koulujen ja oppilaitosten tehtävänä on tukea oppilaiden kasvua kestävään elämäntapaan. Tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Lapsille ja nuorille opetetaan tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille. Lasten ja nuorten sekä henkilöstön ympäristötietoisuutta sekä aktiivisuutta kestävään elämäntapaan lisätään.

Koulujen ja oppilaitosten kestävän kehityksen työn tukena on Keke koulussa-kestävän kehityksen opas. Opas kertoo tiiviisti ja käytännönläheisesti koulun arkitoimintojen järjestämisestä, oppilaiden osallistumisesta sekä kestävän kehityksen huomioimisesta opetuksessa. Kestävän kehityksen teemojen tarkastelu eri oppiaineiden näkökulmista auttaa oppilaita hahmottamaan luonnon, talouden ja yhteiskunnan toimintaa ja vuorovaikutussuhteita.