Tunnista puutarhakarkulaiset – pidä pihasi vieraslajeista vapaana

Luontoon päässeet vieraslajit aiheuttavat luontokatoa. Vastuu luonnon monimuotoisuuden vaalimisesta on meillä jokaisella.

Komealupiini, jättipalsami ja jättiputki ovat jo monelle tuttuja haitallisia vieraslajeja. On kuitenkin olemassa myös monia muita kasvilajeja, jotka leviävät aggressiivisesti ja valtaavat nopeasti laajojakin alueita. Haitalliseksi vieraslajiksi voidaan säätää kansallisella tai EU-tasolla kasvi- tai eläinlaji, joka uhkaa luonnon monimuotoisuutta ja alkuperäistä lajistoa.

Vuonna 2023 kansalliseen vieraslajiluetteloon lisättiin kuusi uutta kasvilajia. Yksi uusista kansalliseen vieraslajiluetteloon lisätyistä kasveista on monen puutarhasta tuttu viitapihlaja-angervo. Viitapihlaja-angervon kasvatuskielto astuu voimaan samaan aikaan, kun myyntilupa loppuu, eli elokuussa 2025. Kun kasvilaji on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi, ei sitä saa enää kasvattaa omalla kotipihalla eikä muillakaan alueilla.

Muita luonnonmonimuotoisuutta ja alkuperäistä lajistoa uhkaavia riskilajeja ovat esimerkiksi valkokarhunköynnös, kanukat, pajuangervot, ruttojuuri ja rehuvuohenherne. Vieraslajilainsäädännön nojalla mitään alkuperäisluontoon kuulumatonta lajia eli vieraslajia ei saa päästää leviämään ympäristöön.

Näin pidät pihasi vapaana vieraslajeista:

Älä osta haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltuja kasveja ja istuta niitä niitä puutarhaasi.
Jos puutarha- tai pihaistutuksesi pääsevät leviämään ympäristöön, hävitä puutarhakarkulaiset oman tonttisi ulkopuolelta.
Valitse pihalle ja puutarhaan lajeja, jotka eivät ole aggressiivisia leviämään. Suosi kotimaista alkuperää olevia kasvilajeja.
Älä vie puutarhajätettä luontoon, vaan käsittele se asianmukaisesti kompostoimalla tai toimittamalla jäteasemalle.