Kun vesi näyttää tai haisee oudolta
Syy outoon mönjään rantavedessä tai kummalliseen hajuun purossa löytyy useimmiten luonnollisista ja vaarattomista luonnonilmiöistä. Rantaveteen kerääntyvä mönjä on usein kuollutta levää. Etenkin keväällä ja alkukesällä rantaan voi kasaantua sääolosuhteista riippuen myös runsaasti siitepölyä. Rantaan kerääntynyt siitepöly on harmitonta, kuten myös osa levistä.
Sinilevää vai ei?
Luonnonvesissä voi esiintyä myös syanobakteereja eli tutummin sinileviä. Sinilevän esiintyminen voi vaihdella yksittäisistä hippusista paksuun leväkasaumaan. Vähäinen määrä sinilevää näyttää vedessä vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Sinilevä voi joskus näyttää samalta kuin siitepöly tai vaaraton rihmamainen levä. Siitepölyä kuitenkin kerääntyy rannoille pääasiassa keväällä ja alkukesällä, kun taas sinilevää myöhemmin kesällä, kun vedet lämpenevät. Sinilevän tunnistamisessa voi hyödyntää juomalasi- ja keppitestiä:
Juomalasitesti
Ota lasiin vettä ja anna sen seistä noin tunnin ajan liikuttamatta lasia. Jos veden pinnalle nousee vihreitä hiukkasia, on kyse todennäköisesti sinilevästä.
Keppitesti
Nosta vedessä olevaa levämassaa kepillä. Jos levämassa hajoaa hiukkasiksi veteen, eikä sitä voi nostaa kepillä, on kyseessä todennäköisesti sinilevä.
Jos vedessä esiintyy runsaasti sinilevää, ei sitä pidä käyttää uima-, löyly-, pesu-, kastelu- tai talousvetenä.
Öljyä vedessä?
Öljymäinen kalvo veden pinnalla on usein bakteerien aikaansaama vaaraton ja luonnollinen ilmiö. Esimerkiksi rautabakteerit hapettavat vedessä olevaa rautaa, jolloin rauta liukenee veteen ja nousee veden pinnalle öljymäiseksi kalvoksi. Öljyn vedessä tunnistaa esimerkiksi hajusta ja liukkaudesta. Myös öljyn tunnistamisessa voi käyttää apuna keppitestiä:
Keppitesti
Häiritse kevyesti veden pinnalla näkyvää kalvoa kepillä. Jos kalvo hajoaa, eikä palaudu enää alkuperäiseen muotoonsa, on kyse todennäköisesti bakteerien aiheuttamasta kalvosta veden pinnalla. Jos taas kalvo hajoaa hetkellisesti, ja palaa takaisin alkuperäiseen muotoonsa, voi kyse olla öljystä.
Jos vedessä havaitsee öljyä, tulee siitä ilmoittaa välittömästi hätäkeskukseen (112).
Vaahtoava vesi
Rannalle kerääntyvä vaahto ei useinkaan merkitse veden saastumista. Etenkin virtaavissa vesissä esiintyy ajoittain luonnollisista tekijöistä johtuvaa vaahtoamista. Vaahdon väri voi vaihdella vedenlaadun mukaan vaaleasta tummaan. Vedessä on luonnostaan suuri pintajännitys, mikä tekee kuplista pysymättömiä. Kun vedessä on pintajännitystä alentavia aineita, kuplat säilyvät paremmin ja vesi vaahtoaa. Luonnon vesissä pintajännitystä alentavia aineita muodostavat esimerkiksi bakteerit, levät ja sienet. Vesien vaahtoamista esiintyy tyypillisesti silloin, kun vesimäärä ja virtaamat ovat runsaimmillaan.
