Kangasalan talousarvio 2026: niukan tiukkaa taloudenpitoa
Vuoden 2026 talousarvio ja vuosien 2027–2028 taloussuunnitelma on jatkumoa vuonna 2023 aloitetulle talouden tasapainotuskokonaisuudelle, jonka myötä Kangasalan kaupunki lähestyy tasapainoista taloutta talousarviosuunnitelmakaudella. Vuonna 2026 arvioidaan aiempien tasapainotustoimien vaikuttavuutta ja edetään maltillisesti. Talousarvioehdotus on niukan tiukka ─ kasvavan kaupungin välttämättömät menolisäykset huomioidaan, mutta uusien avausten tekemiseen suhtaudutaan pidättyväisesti.
Konkreettisia lisäyksiä sisältyy eniten sivistyskeskuksen menoihin, joissa varaudutaan lapsi- ja oppilasmäärän kasvuun erityisesti Pitkäjärven, Lemetyn ja Lamminrahkan alueilla. Oppimisen tuen uudistukseen lisätään voimavaroja lakimuutoksen edellyttämällä tavalla.
Teknisessä keskuksessa investoidaan uuteen infraan, vastataan lisääntyviin tilatarpeisiin, edistetään keskustan rakennushankkeita ja Saarenmaan alueen valmistelua. Asemakaavoitus on laajaa ja sen avulla varmistetaan monipuolista ja korkeatasoista asuntotuotantoa sekä yritystonttien riittävyyttä.
Varautumisen ja valmiuden merkitys on tässä ajassa yleisesti korostunut ja Kangasalan kaupunki osallistuu aktiivisesti erilaisiin harjoituksiin sekä huolehtii siitä, että valmius on korkealla tasolla. Yhteistyössä Pirhan ja pelastuslaitoksen kanssa varaudutaan monipuolisesti erilaisiin uhkiin, jotta kaupunki pystyy reagoimaan nopeasti ja tehokkaasti muuttuviin tilanteisiin.
Talouden tasapainottaminen vuosien varrella on ollut vaikuttavaa: vuonna 2024 tilikauden tulos oli positiivinen 6,2 miljoonaa euroa ja tilikauden ylijäämä plussalla 7 miljoonaa euroa. Kun otetaan huomioon vuoden 2024 talousarvion lähtökohta, joka oli 11,5 miljoonaa euroa miinuksella, oli vuosi erittäin hyvä. Vuoden 2025 tilinpäätöskin tulee olemaan reilusti ylijäämäinen, mutta sitä selittää ennen kaikkea kirjanpidolliset asiat, joista merkittävimpänä vesiliikelaitoksen yhtiöittäminen.
Alhaisen vuosikatteen vuoksi kaupungin lainamäärä kasvaa vuosittain, mikä edellyttää toimenpiteitä tulopohjan vahvistamiseksi ja palvelujen tehokkaaksi järjestämiseksi. Investointien omarahoitusosuutta pyritään nostamaan, jotta kasvavan kaupungin kehittäminen voidaan turvata. Talousarvioehdotuksessa ei esitetä veroperustemuutoksia missään veroperusteluokassa. Ansiotuloverotus pidetään ennallaan, samoin kiinteistöverot.
Vuoden 2026 talousarvion ulkoiset toimintatuotot ovat 11,7 miljoonaa euroa ja ne ovat samalla tasolla kuin vuoden 2025 talousarviossa. Merkittävin muutos toimintatuotoissa on kaupungin omistuksessa olevien kahdeksan sosiaali- ja terveydenhuollon tai pelastustoimen kohteen vuokratulojen poistuminen, kun kiinteistöt siirtyvät kaupungin uuteen tytäryhtiöön. Ulkoiset toimintakulut ovat 122,6 miljoonaa euroa, mikä on 4,9 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2025 talousarviossa. Henkilöstökulut ovat 66,6 milj. euroa ja palvelujen ostot 34,4 milj. euroa. Henkilöstökulut nousevat edellisestä vuodesta 2,9 milj. euroa pääosin kunta-alan työ- ja virkaehtosopimusten palkankorotusten vuoksi. Palvelujen ostot ovat samalla tasalla kuin vuonna 2025.
Tilikauden tulos on vuonna 2026 varsinaisen toiminnan osalta -3,0 miljoonaa euroa negatiivinen. Sote-kiinteistöjen yhtiöittämisestä syntyvän kertaluonteisen luovutusvoiton arvioidaan olevan noin 6,7 milj. euroa. Tämän luovutusvoiton ja 0,5 milj. euron tilinpäätössiirtojen jälkeen tilikausi muodostuu 4,2 milj. euroa ylijäämäiseksi. Suunnitelmavuodet ovat varsinaisen toiminnan osalta jatkumoa vuodelle 2026 ja ne ovat muodostumassa alijäämäisiksi.
Kaupungin talouden voidaan arvioida olevan riittävästi tasapainossa, kun kaupunki on ylijäämäinen vuositasolla noin 5–7 miljoonaa euroa. Silloin osa kaupungin investoinneista voidaan rahoittaa tulorahoituksella eikä kaupungin asukaskohtainen lainamäärä ja siitä johtuva korkoriski kasva liian suureksi.
– Meillä on siten matkaa tasapainoisen talouden tilanteeseen vielä noin 7–9 miljoonaa euroa, kun huomioidaan vuoden 2026 talousarvioehdotus, joka on varsinaisen toiminnan osalta -2,5 miljoonaa euroa alijäämäinen, toteaa talousjohtaja Petri Lätti.
Kaupunginjohtaja Oskari Auvisen mukaan talouden tasapainoon asti on kiihdytettävä kasvua, lisättävä tuottavuutta ja oltava pidättyväinen uusissa menoja lisäävissä avauksissa.
– Kasvavan kaupungin tuottavuuden ja tehokkuuden kehittäminen on myös monin tavoin helpompaa kuin vähenevän väestökierteen kuntien tilanteessa. On viisautta investoida tulevaisuuteen, tulevaisuuden kasvu varmistaen Auvinen sanoo.
Lisätietoja:
Kaupunginjohtaja Oskari Auvinen, p.040 133 6311, Oskari.auvinen@kangasala.fi
Talousjohtaja Petri Lätti, p. 040 631 2324, petri.latti@kangasala.fi