Aurinkoahven uhkaa vesistöjemme monimuotoisuutta

Aurinkoahven on vieraslaji, jonka poistaminen vesistöstä on hyvin haastavaa. Laji ei leviä luonnonvesiin itsekseen, vaan ihmisen avustuksella. Aurinkoahvenen levittäminen luonnonvesiin on kiellettyä ja uhka luonnon monimuotoisuudelle.

Kangasalla sijaitsevassa louhoslammessa todettiin aurinkoahventa ensimmäisen kerran vuonna 2023. Kangasalta tehty aurinkoahvenhavainto on pohjoisin ja ensimmäinen varmistettu havainto lajista Pirkanmaan alueelta. Aurinkoahven on tehokas lisääntyjä ja sen poistaminen on vaikeaa. Yrityksistä huolimatta aurinkoahventa ei ole vielä saatu poistettua Kangasalan louhoslammesta.

Haitallinen vieraslaji

Aurinkoahven (Lepomis gibbosus) on alkujaan Pohjois-Amerikasta lähtöisin oleva haitallinen vieraslaji, jonka levittäminen ja hallussapito on kiellettyä. Ensimmäinen havainto aurinkoahvenesta Suomessa tehtiin vuonna 2014. Aurinkoahven on ollut suosittu akvaariokala sekä Suomessa että muualla Euroopassa. Laji on kuulunut vuodesta 2019 lähtien EU:n haitallisten vieraslajien listalle. Haitallista vieraslajia ei saa tuoda EU:n alueelle, päästää ympäristöön, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää tai myydä tai muuten luovuttaa.

Uhka vesiluonnon monimuotoisuudelle

Aurinkoahvenen leviäminen luonnonvesiin on ongelma, koska laji uhkaa alkuperäisen vesiluonnon monimuotoisuutta. Aurinkoahven on tehokas lisääntyjä, joka valtaa tilaa muilta vesieliöiltä. Lisäksi sen esiintyminen voi heikentää vesistön vedenlaatua, kun vesiluonnon monimuotoisuus heikkenee.

Laji ei leviä itsekseen

Aurinkoahven leviää vain ihmisen toiminnan seurauksena, kun sitä päästetään tahallisesti luonnonvesiin. Kun laji on kerran päässyt vesistöön, sen torjunta on kallista ja vaikeaa. Aurinkoahvenen päästäminen luontoon on kiellettyä ja teko voi johtaa rikosoikeudellisiin seuraamuksiin.