Lastenvalvojan palvelut

Kangasalan ja Pälkäneen yhteistoiminta-alue

Lastenvalvoja Liina Korko
Lastenvalvoja Mirva Mäkelä

lastenvalvoja@kangasala.fi

Sähköpostitse otetaan vastaan ajanvarauspyyntöjä ja peruutuksia. Ottaessasi yhteyttä ilmoita lapsen nimi, jota asia koskee.

Ensisijaisesti ajanvaraukset tulee tehdä sähköisen ajanvarauksen kautta (linkki ja ohjeet hieman alempana), jota kautta varatun ajan pystyy myös perumaan. Isyyden tai äityiden selvittämistä koskevat ajanvaraukset tulee tehdä sähköpostitse tai puhelimitse.

Puhelinajat

 

Puhelinaikaa ei ole pe 13.5., pe 27.5., ti 7.6., pe 10.6.

 

ma-pe klo 10-11
050 372 3201 tai 040 775 7026

Postit:
Pälkäneen lastenvalvojalle osoitetut postit osoitteella:
Kangasalan kaupunki, Lastenvalvoja Mirva Mäkelä, PL 50, 36201 Kangasala


Lastenvalvojien sähköinen ajanvaraus

Sähköisen ajanvarauksen kautta voi varata ajan lasten sopimusasioiden hoitamista varten. Sähköiseen ajanvarauspalveluun kirjaudutaan omilla pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla. Tunnistautumisen jälkeen ohjelma tarkistaa varaajan henkilötiedot väestötietojärjestelmästä. Tämän jälkeen varaaja täyttää varausta koskevat esitiedot, valitsee vapaista ajoista sopivan ja varaa sähköisen ajan lastenvalvojalle. Ajan varaajan on mahdollisuus saada tekstiviestimuistutus.

Missä asioissa ajan voi varata sähköisesti?

Palvelun kautta voi varata ajan lastenvalvojalle lapsen huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta tai elatusta koskevassa sopimusasiassa. Sopimusasiassa sopijaosapuolia ovat lapsen vanhemmat, joten vanhemmat tulevat tapaamiseen yhdessä ja ajan varaavan vanhemman tulee ilmoittaa varatusta ajasta toiselle vanhemmalle.

Jos tapaamiseen tarvitaan tulkkia, aikaa ei voi varata sähköisen palvelun kautta, varaathan ajan tällöin sähköpostitse.

Varaa aikasi tästä:

Lastenvalvojan sähköinen ajanvaraus


Varatun ajan muuttaminen tai peruuttaminen

Sähköisessä ajanvarauspalvelussa ajan voi myös peruuttaa tai siirtää: kirjaudu ohjelmaan alla olevan linkin kautta, valitse avautuvalta sivulta peruutettava aika ja seuraa ohjeita. Ajan voi myös peruuttaa puhelimitse tai sähköpostilla (lastenvalvoja@kangasala.fi) Tulkitsemme peruutuksen koskevan molempia vanhempia. Muistathan tiedottaa ajan perumisesta tai muuttamisesta myös toiselle vanhemmalle.

LASTENVALVOJAN TAPAAMINEN

Vanhempien tulee keskustella jo etukäteen niistä asioista, joista he lastenvalvojan luona haluavat sopia ja laatia sopimusasiakirjoja. Lapsia koskevissa asioissa sovinnon/kompromissin löytäminen on keskeisen tärkeää, sillä se vähentää vanhempien välisiä ristiriitoja ja on näin ollen aina lapsen edun mukaista. Hyviä vinkkejä siihen, mistä saattaa olla hyvä sopia löytyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laatimasta vanhemmuussuunnitelmasta.

Lastenvalvoja ei määrää sopimusten sisällöstä vaan sopimusneuvottelut käydään sopijapuolten, siis vanhempien, kesken. Lastenvalvojan tehtävänä on avustaa vanhempia pääsemään sopimukseen ja laatia vanhempien sopimista asioista täytäntöönpanokelpoinen asiakirja.

Mikäli vanhempien välillä on suuria erimielisyyksiä lasten asioiden järjestämisen suhteen, he voivat asioida perheasioiden sovittelijalla ennen lastenvalvojan tapaamista. Perheasioiden sovittelussa vanhemmat saavat ohjausta perheen ristiriitojen ratkaisemiseksi sekä tarpeen mukaan neuvontaa lasta koskevissa asioissa. Lisäksi perheasioiden sovittelussa voidaan laatia esimerkiksi alustava lapsen tapaamissopimus, joka myöhemmin kirjataan ylös ja vahvistetaan lastenvalvojan luona.

 

Lastenvalvojan tehtäviä ovat:

  • isyyden ja äitiyden selvittäminen
  • lapsen elatussopimukset
  • lapsen huolto- ja tapaamissopimukset

Isyyden tai äitiyden tunnustaminen neuvolassa ja lastenvalvojan luona

Vuoden 2016 alusta lähtien isyyden tunnustaminen tehdään ensisijaisesti äitiysneuvolassa ennen lapsen syntymää.

Isyyslain mukaan äidin aviomies on avioliitossa syntyneen lapsen isä ja äitiyslain mukaan lapsen äiti on aina se, joka on lapsen synnyttänyt. Muissa tapauksissa (esim. avoliitto, samaa sukupuolta olevien avioliitto) lapsen isyys tai äitiys täytyy erikseen tunnustaa.

Isyyden/äitiyden tunnustaminen tehdään ensisijaisesti äitiysneuvolassa ennen lapsen syntymää. Isyys/äitiys tunnustetaan henkilökohtaisesti terveydenhoitajalle siinä neuvolassa, jossa raskaana oleva äiti on asioinut. Tulevan lapsen vanhempien tulee olla tunnustuksessa läsnä ja antaa suostumuksensa tunnustukseen.

Tunnustamistilaisuudessa tulevalla isällä ja äidillä tulee olla soveltuva henkilöllisyystodistus mukana ja heille kerrotaan tunnustamiseen liittyvät oikeusvaikutukset. Jos vanhemmuus on tunnustettu ennen lapsen syntymää, myös tunnustajasta tulee lapsen huoltaja synnyttäneen äidin kanssa yhteisesti, kun vanhemmuus on vahvistettu Digi- ja väestötietovirastossa. Muista lapsen asumiseen, tapaamiseen ja elatukseen liittyvistä asioista sovitaan edelleen vain lastenvalvojan luona.

Neuvolasta isyys tai äitiysasian käsittely siirtyy lastenvalvojalle ja edelleen digi- ja väestövirastoon vahvistusta varten. Ennakolta tehty isyyden tai äitiyden tunnustaminen on mahdollista perua 30 vuorokautta lapsen syntymän jälkeen, ilmoittamalla asiasta esim. sähköpostilla tai puhelimitse lastenvalvojalle. Mikäli tunnustusta ei peruta, lastenvalvoja käsittelee asian ja lähettää asiakirjat Digi- ja väestötietovirastoon, joka vahvistaa lapsen isyyden tai äitiyden ja lähettää vahvistetun tunnustuksen postitse vanhemmille.

Mikäli lapsi syntyy avioliiton ulkopuolella eikä lapsen isyyttä / äitiyttä ole tunnustettu ennen lapsen syntymää neuvolassa, selvitetään isyys / äitiys lastenvalvojan luona. Tarvittaessa laaditaan sopimus lapsen yhteishuollosta. Lastenvalvoja toimittaa selvityksen Digi- ja väestötietovirastoon, joka vahvistaa lapsen isyyden / äitiyden. Tämän jälkeen lastenvalvoja vahvistaa yhteishuoltosopimuksen ja lähettää sen postitse vanhemmille.

Elatussopimukset

Jos lapsi ei asu vanhempansa luona esim. vanhempien erottua tai lapsen synnyttyä avioliiton ulkopuolella, voidaan lapselle vahvistaa elatusapumaksu joko elatussopimuksella tai oikeuden päätöksellä. Molemmat vanhemmat vastaavat lapsensa elatuksesta oman kykynsä mukaan. Se vanhemmista, jonka luona lapsi ei asu, on velvollinen maksamaan lapselleen elatusapua.

Elatussopimus tehdään kirjallisesti lastenvalvojan luona. Sopimus on rinnastettavissa käräjäoikeuden antamaan elatuspäätökseen. Jos vanhemmat eivät pääse sopimukseen lapsen elatusavunmäärästä, lapsen vanhempi tai muu edustaja voi viedä asian käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Elatussopimusasiassa tapaamiseen tarvitaan mukaan tuloja ja menoja koskevat tositteet. Elatusapulaskurista näet(te) tarkemmin mitä tietoja tarvitsette mukaan. Laskurilla voitte myös yhdessä etukäteen laskea elatusavun määrää.

Elatusavun suuruus riippuu lapsen elatuksen tarpeesta ja kummankin vanhemman maksukyvystä. Oikeusministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat yhteistyössä laatineet ohjeet lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi. Ohjeet sisältävät mallin elatusapulaskelmasta.

Vahvistettua elatusapumaksua voidaan myöhemmin muuttaa, jos lapsen tai vanhempien olosuhteet muuttuvat ratkaisevasti.

Vanhemman velvollisuus maksaa elatusapua päättyy, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Tämänkin jälkeen vanhemmat vastaavat lapsen koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista mikäli se katsotaan kohtuulliseksi.

Jos elatusvelvollinen laiminlyö elatusapumaksujaan, voidaan ne periä häneltä vapaaehtoisesti tai ulosotolla. Lapselle voidaan maksaa elatustukea jos elatusvelvollinen on laiminlyönyt elatusavun maksamisen, elatusapu on vahvistettu elatustukea pienemmäksi puutteellisen elatuskyvyn vuoksi tai jos avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyyttä ei ole vahvistettu. Elatustukea haetaan Kelasta, joka perii saatavat elatusvelvolliselta.

Elatustuki

Elatustuen tarkoitus on turvata alaikäisen lapsen oikeus riittävään elatukseen silloin, kun hänen molemmat vanhempansa eivät asu hänen kanssaan. Elatustuen (1.1.2022 alkaen 172,59 €/kk) maksaa Kela lastenvalvojan vahvistaman sopimuksen tai tuomioistuimen päätöksen perusteella.

Lapselle tulee oikeus elatustukeen, jos
1) elatusvelvollisella on heikentynyt maksukyky tai ei lainkaan maksukykyä (esimerkiksi työttömyyden, päätoimisen opiskelun tai sairauden vuoksi).
2) elatusvelvollinen on laiminlyönyt vahvistetun elatusavun maksamisen
3) lapsi on syntynyt avioliiton ulkopuolella eikä isyyttä ole lainvoimaisesti vahvistettu

Elatustuki haetaan Kelasta täyttämällä elatustukihakemus ja toimittamalla lastenvalvojan vahvistama sopimus tai tuomioistuimen päätös liitteeksi.
Elatustukea voidaan myöntää kolme kuukautta takautuvasti, mikäli edellytykset myöntämiseen ovat olleet olemassa. Elatustukea voidaan maksaa vasta seuraavasta kalenterikuukaudesta alkaen, jolloin lapsen vanhemmat eivät ole olleet kirjoilla samassa osoitteessa.

Elatusavun indeksikorotus

Elatusapumaksu on sidottu elinkustannusindeksiin. Korotusmerkintöjä elatussopimuksiin ja tuomioistuimen päätöksiin voidaan tehdä sosiaalikeskuksessa. Alkuperäinen elatussopimus tai tuomioistuimen päätös tulee toimittaa sosiaali- ja terveyskeskukseen.
Osoite Kangasalan kaupunki, sosiaalikeskus, PL 50 36201 Kangasala.

1.4.2009 voimaan tulleen lain mukaan elatusapujen ja elatustuen määrät tarkistetaan kalenterivuosittain vuoden alusta:

Vuonna 2020 korotusprosentti on 0,77 %

1.1.2021 korotus on 0,20 %

1.1.2022 korotus on 3,13%

Lapsen huolto

Lapsen juridisia huoltomuotoja ovat yhteishuolto ja yksinhuolto (sekä oheishuolto). Kun lapsi syntyy avioliitossa, ovat molemmat vanhemmat yhdessä hänen huoltajiaan. Vanhempien erotessa voidaan laatia sopimus yhteishuollosta tai yksinhuollosta toiselle vanhemmalle.

Huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeitten ja toivomusten mukaisesti. Huoltajan tehtävänä on mahdollistaa myönteiset ja läheiset ihmissuhteet lapsen ja hänen molempien vanhempiensa välillä.

Huoltomuodolla ei ole vaikutusta kummankaan vanhemman verotukseen eikä sosiaaliturvaan. Lapsen huoltomuodosta riippumatta lapsella on oikeus saada elatusta molemmilta vanhemmiltaan sekä oikeus tavata molempia vanhempiaan. Yhteishuolto ei siis merkitse lapsen menojen tasaamista puoliksi tai lapsen asumista puoliksi kummankin vanhemman luona.

Lapsilisä maksetaan korotettuna vanhemmalle silloin, kun vanhempi asuu yksin lapsen kanssa ilman taloudessa asuvaa puolisoa. Juridisella huoltomuodolla ei ole vaikutusta korotuksen myöntämiseen.

Yhteishuolto
Lapsen huoltajat päättävät yhdessä lapsen terveydenhoidosta, kasvatuksesta, koulutuksesta ja asuinpaikasta. Lisäksi molempien huoltajien on allekirjoitettava lapsen passihakemus. Molempien vanhempien suostumus tarvitaan lapsen nimen muuttamiseen. Huoltajat päättävät yhdessä lapsen uskonnosta ja kansalaisuudesta sekä pankki- ja varallisuusasioista. Yhteishuolto edellyttää vanhempien kykyä toimia yhdessä lapsen parhaaksi.

Yksinhuolto
Jos vain toinen vanhemmista on lapsen huoltaja, hänellä on oikeus yksin tehdä lasta koskevat päätökset. Viranomaiset (esimerkiksi päiväkoti, koulu, terveydenhoito, sosiaalitoimi) antavat lasta koskevat tiedot vain huoltajalle ja vain huoltajan erikseen antamalla luvalla toiselle vanhemmalle.

Oheishuolto
Riidattomissa tapauksissa vanhemmat voivat sopia myös lapsensa oheishuollosta. Oheishuollolla tarkoitetaan lapsen huoltajuuden antamista vanhempien ohella muulle henkilölle (jonka luona lapsi asuu).
Oheishuoltaja ei ole elatusvelvollinen.

Lapsen tapaamisoikeus

Lapsella on oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhempaa, jonka luona ei asu. Lapsen yhteydenpidon turvaaminen on sekä lapsen kanssa asuvan vanhemman että tapaavan vanhemman vastuulla. Lapsen kanssa asuvalla vanhemmalla on kuitenkin velvollisuus edistää lapsen ja tapaavan vanhemman välisiä tapaamisia.

Vanhemmat voivat sopia keskenään tapaamisista suullisesti tai tapaamisoikeudesta voidaan tehdä tarkka kirjallinen sopimus lastenvalvojan luona. On hyvä sopia tapaamisoikeuden ajankohdasta, laajuudesta sekä käytännön järjestelyistä täsmällisesti myöhempien erimielisyyksien ehkäisemiseksi. Vanhemmat voivat tarvittaessa, halutessaan yhteisymmärryksessä poiketa kirjallisesta sopimuksesta. Ainoastaan lastenvalvojan vahvistama kirjallinen tapaamissopimus tai käräjäoikeuden antama päätös tapaamisoikeudesta on tarvittaessa täytäntöön pantavissa hakemuksesta oikeudessa.

Ennen lastenvalvojalle tuloa vanhempien on hyvä neuvotella etukäteen tapaamissopimuksen sisällöstä. Tapaamisella vanhempien tulee asioida yhdessä. Mikäli vanhemmat asuvat eri paikkakunnilla, eikä heillä ole mahdollista asioida yhdessä, molemmat asioivat oman kotikuntansa lastenvalvojan luona.

Sopimuksen ja päätöksen muuttaminen

Lastenvalvojan vahvistamaa sopimusta tai tuomioistuimen päätöstä voidaan muuttaa uudella sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä, jos olosuhteet ovat sopimuksen vahvistamisen tai päätöksen antamisen jälkeen muuttuneet tai jos tähän muutoin on aihetta. Sopimuksen tai päätöksen muuttamiseen vaaditaan vanhempien yksimielisyys asiasta; lastenvalvoja ei päätä muutoksesta. Mikäli vanhemmat eivät pääse keskenään yhteisymmärrykseen, voivat vanhemmat joko yksin tai yhdessä viedä asian käräjäoikeuden ratkaistavaksi.