Lastensuojelu

Lastensuojelun tehtävänä on lapsen oikeuksien turvaaminen sekä vanhempien ja muiden huoltajien tukeminen kasvatustehtävässä. Ensisijaisesti pyritään siihen että lapsi/nuori voi kasvaa ja kehittyä omassa kodissaan.

Lastensuojelulla on lakisääteinen velvollisuus toimia, jos lapsen etu sitä edellyttää.

Kaikilla lapsilla on oikeus:

– turvalliseen ja virikkeelliseen kasvuympäristöön
– tasapainoiseen ja monipuoliseen kehittymiseen ja
– erityiseen suojeluun.

Vain lastensuojelun asiakkuuden perusteella tarjottava tuki:

  • tehostettu perhetyö
  • perhekuntoutus
  • lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle

Yhteydenotto lastensuojeluun

Lastensuojeluilmoitukset virka-aikana
ma-pe klo 8 – 16

Kangasala/Pälkäne: puh. 050 469 9724
Lastensuojeluilmoitukset muuna aikana
Tampereen sosiaalipäivystys puh. 0500 625 990

Lue lisää sosiaalipäivystyksestä

Yhteydenotot ja ajanvaraus lapsiperheiden sosiaalityöntekijöille
Puhelinajat ma-to klo 12 – 13

Mattila Aini puh. 040 133 6534
Tarvonen Tuula puh. 040 133 6429
Hangaslammi Pirjo puh. 040 133 6526 ma – to
Rahaman Mahabubur puh. 040 133 6436

Lapsi tai nuori itse, hänen vanhempansa tai läheisensä voivat ottaa yhteyttä lastensuojeluun lapsen ja perheen tilanteen selvittämiseksi ja tuen saamiseksi. Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä kuka tahansa, joka on huolissaan lapsen tai nuoren hyvinvoinnista. Lisäksi eri lastensuojelulain mukaan eri ammattiryhmillä on lakiin perustuva ilmoitusvelvollisuus:

Lastensuojelulain 25 §:n mukaan lastensuojeluilmoitusvelvollisuus salassapitosäännösten estämättä on mm. sosiaali- ja terveydenhuollon, lasten päivähoidon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisin, Rikosseuraamuslaitoksen, palo- ja pelastustoimen, sosiaalipalvelujen, lasten päivähoidon tai terveydenhuollon palvelujen tuottajan, opetuksen tai koulutuksen järjestäjän, seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan, vastaanottokeskusten ja järjestelykeskusten, hätäkeskuksen, koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön, Tullin, rajavartiolaitoksen tai ulosottoviranomaisen palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt ovat velvollisia salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä.

Lastensuojelulain 25 §:n mukaan ilmoittamisvelvollisuus voidaan toteuttaa salassapitosäännösten estämättä myös yhdessä lapsen tai hänen vanhempansa kanssa tehtynä sosiaalihuoltolain 35 §:n mukaisena yhteydenottona tuen tarpeen arvioimiseksi.

Palvelutarpeen arviointi yhteydenoton jälkeen

Lapsiperheiden sosiaalipalvelujen työntekijät arvioivat lapsen ja perheen tilanteen yhdessä lapsen ja hänen vanhempansa sekä tarvittaessa muiden läheisten ja lapsen asioita hoitavien tahojen kanssa. Perheen kanssa arvioidaan lapsen ja perheen avun tarve. Kaikki yhteydenotot eivät johda lastensuojeluasiakkuuteen, vaan apu voi löytyä muista palveluista. Mikäli arvioinnissa päädytään lastensuojelun asiakkuuteen, lasta ja perhettä tuetaan aina ensisijaisesti lastensuojelun avohuollon tukitoimin. Lapselle tehdään asiakassuunnitelma, jonka toteutumista arvioidaan säännöllisin väliajoin.

Lastensuojelupalveluja ovat:

  1. Avohuollon tukitoimet
  2. Kiireellinen sijoitus
  3. Huostaanotto ja sijaishuolto
  4. Jälkihuoltopalvelut

Avohuollon tukitoimet

Lastensuojelutyöstä suurin osa tehdään avohuoltona, Avohuollon tukitoimien tarkoituksena on edistää ja tukea lapsen myönteistä kehitystä ja tukea ja vahvistaa vanhempien, huoltajien ja lapsen hoidosta vastaavien kasvatuskykyä ja mahdollisuuksia. Avohuollon tukitoimia ovat mm.

  • tukea lapsen ja perheen ongelmatilanteen selvittämiseen
  • lapsen taloudellista ja muuta tukea esim. koulunkäynnissä, ammatin ja asunnon hankinnassa, harrastuksissa
  • lapsen kuntoutumista tukevia hoito- ja terapiapalveluja
  • tehostettua perhetyötä
  • perhekuntoutusta
  • muita lasta ja perhettä tukevia palveluja ja tukitoimia
  • Lapsi/nuori voidaan myös tarvittaessa lyhytaikaisesti sijoittaa kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimena asianosaisten suostumuksella.

Kiireellinen sijoitus

Lapsi voidaan lastensuojelulain 38 §:n mukaan kiireellisesti sijoittaa kodin ulkopuolelle, jos hän on välittömässä vaarassa. Kiireellisestä sijoituksesta päättää lapsiperheiden sosiaalityöntekijä ja se on voimassa enintään 30 vuorokautta. Kiireellistä sijoitusta voidaan jatkaa vielä 30 vrk:lla, jos 30 päivää ei ole riittävä aika lapsen huostaanoton tarpeen selvittämiseksi. Jatkopäätöksen tekee johtaja viranhaltija.

Huostaanotto ja sijaishuolto

Lastensuojelulain 40 §:n mukaan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on otettava lapsi huostaan ja järjestettävä hänelle sijaishuolto silloin, kun puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvatusolosuhteet tai oma käyttäytyminen vaarantavat vakavasti lapsen terveyttä ja kehitystä, kun avohuollon tukitoimet eivät olisi lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia tai mahdollisia tai ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi ja kun sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista. Huostaanotosta päättää johtava viranhaltija silloin, kun asianosaiset suostuvat huostaanottoon. Hämeenlinnan hallinto-oikeus päättää huostaanotosta silloin, kun asianosaiset tai joku heistä vastustavat huostaanottoa.

Sijaishuoltopaikan hankkimisessa lapsiperheiden sosiaalityöntekijät ovat yhteydessä Tampereen sijaishuollon asiakasohjausyksikköön Luotsiin, jota kautta hankitaan sijaishuoltopaikat joko perhehoidosta tai laitoshuollosta.
Kiireellisissä sijoituksissa alle 12-vuotias lapsi sijoitetaan päivystysperheeseen ja yli 12-vuotias lapsi/nuori Tampereella sijaitseviin Leinolan tai Metsolan perhetukikeskukseen. Pitempiaikainen sijaishuoltopaikka on pienempien lasten kohdalla aina perhehoitopaikka ja isompien kohdalla yleensä ammatillinen perhekoti tai perhetukikeskus. Huostaanotto on voimassa toistaiseksi ja sen kestoa arvioidaan säännöllisesti pidettävissä asiakassuunnitelmaneuvotteluissa.

Jälkihuolto

Huostaanotto päättyy viimeistään nuoren täytettyä 18 vuotta. Tämän jälkeen hänellä on oikeus saada jälkihuollon palveluja 21-ikävuoteen asti. Nuorta tuetaan esim. asunnon hankkimisessa, opiskelu- ja työasioissa ja muilla tarvittavilla tukitoimilla.