Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kangasalla

Jos koet väkivaltaa, älä jää yksin. Myös väkivallan tekijälle on tarjolla ammattiapua.

Miten toimit väkivaltatilanteessa?

Hätätilanteessa soita 112

 

Älä jää yksin: Kerro kokemuksesi ystävälle, sukulaiselle, jollekin luotettavalle ihmiselle tai ammattiauttajalle.
Etsi tietoa: Tietoa väkivallasta ja avun saannin mahdollisuuksista löytyy niin väkivallan kokeneelle, tekijälle kuin lapsille internetistä, auttavista puhelimista, ammattiauttajilta ja viranomaisilta.
Hae apua: Pyydä ohjausta, neuvontaa ja tukea oman kunnan ja alueen palveluista. Lähde liikkeelle, ota yhteyttä. Väkivaltainen käyttäytyminen ei lopu pelkillä lupauksilla.
Apua on saatavilla: Et ole yksin kokemuksesi kanssa.

Mitä lähisuhde- ja perheväkivalta on?

Väkivalta on aina sellaista käyttäytymistä, joka pelottaa, loukkaa ja vahingoittaa. Lähisuhde- ja perheväkivalta on varsin yleistä, mutta usein piiloteltua. Kaikissa perheissä ja ihmissuhteissa saatetaan riidellä ja kinastella. Riidat ovat osa normaalia perheelämää – väkivalta ei. Lähisuhde- ja perheväkivallassa tekijänä voi olla mies tai nainen tai molemmat. Väkivalta saattaa kohdistua avo- tai aviopuolisoon, seurustelukumppaniin tai lapseen. Myös lapset voivat olla väkivaltaisia toisiaan tai vanhempiaan kohtaan.

 

Kaikki väkivalta on väärin!

 

Väkivallan muotoja

Fyysinen väkivalta: lyöminen, potkiminen, kuristaminen, repiminen, töniminen, aseen asiaton käyttäminen tai sillä uhkailu, ruumiillinen kuritus.

Henkinen väkivalta: uhkaileminen, pelotteleminen, alistaminen, vallan käyttö ja kontrolloiminen, toisen mitätöinti, haukkuminen, itsetunnon murentaminen.

Seksuaalinen väkivalta: raiskaus, seksin vaatiminen vastoin toisen tahtoa, seksiobjektina pitäminen, koskettelu vastoin toisen lupaa, seksuaalinen ahdistelu, seksin sivusta seuraamiseen pakottaminen, seksillä kiristäminen tai sillä uhkaileminen, pelottelu ja pakottaminen nöyryyttäviin seksuaalisiin tekoihin.

Sosiaalinen väkivalta: eristäminen, uhrin elinpiirin kontrolloiminen, työn tai opiskelun rajoittaminen tai estäminen.

Taloudellinen väkivalta: taloudelliseen riippuvuuteen pakottaminen, toisen omaisuuden tai rahojen luvaton käyttö, muun väkivallan käyttäminen saadakseen rahaa.

Uskonnollinen väkivalta: toisen ihmisen uskonnollisuuden ja uskonnollisten tarpeiden halveksiminen tai pilkkaaminen, oman uskonnon harjoittamisen kieltäminen tai pakottaminen osallistumaan jonkun muun uskonnon säätelemiin normeihin ja sääntöihin.

Kemiallinen väkivalta: läheisen tarvitsemien lääkkeiden kieltäminen tai nukuttavien, rauhoittavien ja huumaavien lääkkeiden käyttöön pakottaminen. Kemiallisen väkivallan muotona pidetään myös alkoholin käyttöä nukuttamistarkoitukseen. Kemiallinen väkivalta kohdistuu erityisesti perheen lapsiin ja vanhuksiin.

Kunniaan liittyvä väkivalta: Kunniaan liittyvällä väkivallalla tarkoitetaan perheen tai suvun piirissä tapahtuvaa, kunniaan liittyvien sääntöjen puolustamiseen liittyvää väkivaltaa. Väkivalta voi olla muodoltaan fyysistä tai psyykkistä. Sytykkeenä voi toimia myös pelkkä epäilys kunniattomana pidetystä käytöksestä. Väkivallan muodot voivat olla esim. pakottamista ja rajoittamista.

Vainoaminen: Vainoamisella tarkoitetaan toistuvaa uhkailua, seuraamista, tarkkailua, yhteydenottoa tai muuta näihin rinnastettavaa toimintaa, joka aiheuttaa vainotussa henkilössä
pelkoa ja ahdistusta. Vainoaminen voi tapahtua esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, puhelimen välityksellä tai vainottavan elinympäristössä kuten kodin lähistöllä tai julkisilla paikoilla.

Nettiväkivalta: Nettiväkivalta on internetissä tai muissa sähköisissä kanavissa tapahtuvaa vainoamista ja/tai ahdistelua. Kohteena voivat olla yksilöt, ryhmät tai organisaatiot. Nettiväkivalta on muodoltaan moninaista. Se voi pitää sisällä väärien syytösten, väittämien ja valheiden levittämistä sekä sellaisen tiedon keräämistä, jota voidaan herjauskeinona käyttää. Nettiväkivaltaa ovat myös teot, joilla saadaan haittaa aikaan, kuten identiteetin varastaminen ja tietojen tuhoaminen.