Kesäpäivä Kangasalla -laulu

Sakari Topeliuksen Kesäpäivä Kangasalla -runo ja Gabriel Linsénin sävellys koskettavat laulajia ja kuulijoita edelleenkin vuodesta toiseen. Laulun tarina tarjoaa meille myös mielenkiintoisia kertomuksia eri ihmisistä ja tapahtumista. Pienen mustapääkertun eli Sylvia-linnun kertomia maisemia voi kokea kulkemalla kesäisessä luonnossa ja nousemalla näkötorneihin. 

Kesäpäivä Kangasalla -laulun sanat

1. Mä oksalla ylimmällä oon Harjulan seljänteen;
niin kauas kuin silmään siintää, nään järviä lahtineen.
Kas Längelmävesi tuolla vöin hopeisin hohtelee,
ja Roineen armaiset aallot sen rantoa hyväelee.

2. Kuin lemmikin sulosilmä, niin kirkas, niin sininen,
on välkkyvä Vesijärvi, mi hiljalleen keinuen
tuoll’ hiipivi heidän luokseen ja satoja saariaan.
Niin helläst’ tuuditteleepi kuin emonen lapsiaan.

3. Vaan ympäri lehtorantain on hongikko mietteissään
ja vanhuksen lailla katsoo kuin lapset lyö leikkiään.
Ja peltojen laihot heitä ne tervehtii aaltoillen,
ja niityn kukkivat nurmet luo tuoksuja tuulehen.

4. Mik’ aarre, oi köyhä Suomi, ois sulosi vertainen!
Tuon järvies sinivälkkeen, tuon hopeisen kultaisen!
Jos murhe tai riemu nostaa tääll’ lauluhun säveleet,
niiss’ ainiaan kuvastuupi nää kirkkahan-sinervät veet.

5. Mä vain olen lintu pieni ja siipeni heikot on;
vaan oisinko uljas kotka, niin nousisin lentohon,
ja nousisin taivoon asti luo Jumalan istuimen
ja nöyrin, hartahin mielin näin laulaisin rukoillen:

6. Oi taivahan pyhä Herra, sä Isämme armias!
Ah kuink’ on sun maasi kaunis, kuink’ ihana taivahas!
Sä järveimme säihkyellä suo lempemme tulta vaan.
Oi Herra intoa anna ain maatamme rakastamaan.

säv. G. Linsén
san. Z. Topelius
käännös: P. J. Hannikainen

 

Kesäpäivä Kangasalla 170 vuotta -kulttuurireitti

Tervetuloa Kesäpäivä Kangasalla 170 vuotta -kulttuurireitille kulkemaan Kesäpäivä Kangasalla -laulun matkassa sen tarinaa seuraillen. Reittimme kiertelee Kangasalan kulttuurimaisemissa Vehoniemenharjulta Tiihalaan maisemareitille ja Sarsan muinaismuistoalueen kautta Kangasalan keskustaan sekä sieltä Haralanharjun näkötornille.

Matkalla on useita kohteita poikettavaksi. Niiden aukioloajat kannattaa tarkistaa etukäteen. Useissa reitin videoissa tarinoi  ystävämme Ransu Karvakuono, joka oli kulttuurireittiämme jäljittämässä jo kesällä 2003. Silloin vietettiin Kesäpäivä Kangasalla 150v -merkkivuotta.

P.S. Ohitamme myös kolme historiallista rakennusta, joiden kotirauhaa luonnollisesti kunnioitamme.

Hyviä kesäpäiviä!

– Heikki Mäenpää & tuotantoryhmä

Mikäli kartta ei näy, voit tarkastella Kesäpäivä Kangasalla 170 vuotta -kulttuurireittiä Google Mapsissa.

 

Kesäpäivä Kangasalla 170 vuotta -kulttuurireitin kohteet

Vehoniemen Automuseo

Vehoniemen näkötorni

Suomen suosituimman automuseon suositussa kahvila-ravintolassa pääsee mukavasti tunnelmaan nauttimalla Kesäpäivä Kangasalla -jäätelöt. Ennen retkelle lähtöä kannattaa Vehoniemen Automuseossa tutustua etukäteen kulttuurireittiin. Kangasalaa aikojen saatossa -videolta löytyy reitillemme liittyviä tapahtumia ja henkilöitä.

Pysäköintipaikalta löytyy opastetaulu, jossa kerrotaan Vehoniemenharjun synnystä ja luonnosta.

 

Vehoniemen näkötorni ja Vehoniemenharjuntie

Automuseon vieressä olevan Vehoniemen näkötornista pääsee ihailemaan maisemia Roineelle ja Längelmävedelle. Näkötorni kunnostettiin vapaaehtoisvoimin keväällä 2023, ja se on jälleen avoinna yleisölle.

 

Kaivannon kanava ja Keisarinharju

Kaivannon kanavan rakentaminen käynnistyi vuonna 1820 eli seuraavana vuonna, kun Venäjän keisari Aleksanteri I oli vieraillut Kangasalan Keisarinharjulla. Rakentaminen kesti kymmenen vuotta. Kun työmaa oli melkein valmis, murtuivat sulkuporttien rakenteet maaliskuussa 1830, ja Längelmävesi virtasi valtoimenaan Roineeseen. Längelmäveden pinta laski tuolloin lähes kaksi metriä.

Kaivannon kanavalta tie nousee Keisarinharjulle ohittaen ylempänä olevan näköalapaikan, josta Aleksanteri I ja häntä ennen Ruotsin kuningas Kustaa III ovat aikanaan ihailleet maisemia matkallaan Suomessa.

 

Tiihalantien kulttuurimaisema

Oikealla olevan koivukujan päässä sijaitsee Joutsiniemen kartano, joka sijaitsee v. 1604 kadonneen Sarsankosken alajuoksun varrella. Vasemmalla avautuvat Roine sekä Keisrarinharju. Tiihalantien varrella sijaitsee kivi- ja rautakautisia asuinpaikkoja. Myös ympäröivät pellot saattavat olla erittäin vanhoja.


Pohtiolampi


Mustapääkerttu eli Sylvia, kuva Jouni Valkeeniemi.

Matkatessaan kesällä 170 vuotta sitten Kangasalan kautta Uuteenkaarlepyyhyn, Topelius oli jo aloittanut kirjoittaa sarjaa runoja, joissa esiintyi Sylvia-lintu eli mustapääkerttu. Runoja on kaikkiaan 19 kappaletta, joista Kesäpäivä Kangasalla on kolmas. Pohtiolammen Sääksikeskuksen ympäristössä mustapääkertun laulua voi kuulla jopa elokuun puoleen väliin asti.

 

Huutijärven vanha kestikievari (yksityisalue) ja Kuohunharju


Mutkassa oikealla Nuijamiehentien risteyksessä näkyy vanhempi kestikievari, joka on nykyisin yksityisaluetta. Nuoruutensa päiväkirjamerkintöjen mukaan Topelius majoittui siellä useasti matkatessaan Helsingin ja Uudenkaarlepyyn väliä. Tie nousee Kuohunharjun levikkeelle, josta avautuu näkymä Vesijärvelle. Täällä Topelius oli joutua onnettomuuteen, josta selvittyään kirjoitti muistelmissaan “Nähdä Napoli ja kuolla. Nähdä Kangasala ja elää!”

Ransu Karvakuono vieraili täällä kesällä 2003.

 

Kangasala-talo ja kirjasto

Kangasalan matkailuneuvonta sijaitsee Kangasala-talon ensimmäisessä kerroksessa, lipunmyynnin yhteydessä ja palvelee tiistaista lauantaihin klo ti–la 11–16. Matkailuneuvontaa tarjotaan myös puhelimitse ja sähköpostilla.

Pääkirjastossa on Kesäpäivä Kangasalla 170 vuotta -aineistonäyttely 25. elokuuta saakka. Kirjasto on avoinna maanantaista perjantaihin klo 10–19.

 

Kangasalan kotiseutumuseo

Kangasalan kotiseutumuseosta löytyy mm. säveltäjä Gabriel Linsénin taffelipiano sekä tietoa Kesäpäivä Kangasalla -laulun synnystä, josta Ransu Karvakuono kertoo videolla. Kotiseutumuseo on avoinna kesäisin tiistaista sunnuntaihin klo 12–17.

 

Kirkkoharjun näkötorni

Kirkkoharjun näkötorni on avoinna vieressä sijaitsevan kahvilan aukioloaikojen mukaisesti. Avoinna ma–pe 9–20, la 10–20, su 10–16.

 

Kangasalan kirkko

Kangasalan kirkko toimii tiekirkkona 6.8. asti ja on avoinna yleisölle arkisin klo 11–17. Äitienpäivän aattona 7.5.1988 kirkossa levytettiin Kesäpäivä Kangasalla -laulun kaikki kuusi säkeistöä “tuhannen” laulajan ja soittajan esittämänä. Äänitteestä tehdyn Pirkanmaan maakuntalaulun avoimen konserttitaltioinnin uusi masterointi on nyt kuunneltavissa Youtubessa.

 

Franssilan ja  Markkulan talot (yksityisalueita)

Franssilan talo jää piiloon vasemmalle puiden taa. Onneksi Ransu Karvakuono kävi paikalla 2003 ja tallensi tarinoita Topeliuksesta sekä Franssilan ja lähistöllä sijaitsevan Markkulan taloista.

 

Topeliuksen muistokivi ja Haralanharjun näkötorni

Suinulan nuorisoseura on tänä kesänä kunnostanut näkötornin omin voimin, ja se on nyt auki yleisölle. Näkötornin kahvila avautuu juhannuksen jälkeen.

Ransu Karvakuono vieraili paikalla 2003.