Vatialan koulupiirin historiaa vuodesta 1899 alkaen
 Täältä Marttilan talosta kaikki alkoi! |
 Marttilan pirtti |
Kuvaesitykset:
Vatialan koulun historiaa osa 1 - vuodet 1906 - 1953 (pdf - 7,8 Mt)
Vatialan koulun historiaa osa 2 - vuodet 1953 - 1975 (pdf - 5,5 Mt)
Vatialan koulun historiaa osa 3 - vuodet 1975 - 2003 (pdf - 7,2 Mt)
----
VATIALAN KOULUN HISTORIAA - VATIALAN KOULU 100 v. 2008
(Teksti on mukaeltu EHA-uudisrakennuksen vihkiäisjuhlassa 2007 esitetyn kuvaesityksen teksteistä ja video on koostettu saman esityksen kuvista. Tekstin on kirjoittanut sekä kuvaesitykset ja videon koostanut Antti Luoma, Vatialan koulun opettaja vuodesta 1988)
Vatialan nykyinen koulu on valmistunut vuonna 1953. Rakentamisen jälkeen voidaan koulun historiassa nähdä selkeästi erilaisia ajanjaksoja. Taitekohtia ovat olleet rehtorikausien vaihtumiset. Ensimmäisen rehtorin Erkki Liinamon (1950-1975) aikakausi oli oppilasmäärältään tasaisin. Toisen rehtorin Markku Tervaksen (1975-2003) aikakausi on pisin, yhteensä 28 vuotta. Pitkään jaksoon mahtuu monenlaista kehitystä ja sen alkupuolella tapahtui mm. Nattarin ja Liutun alueiden rakentaminen, mikä näkyy suurena kasvupiikkinä koulun oppilasmäärässä. Vuoden 1992 jälkeen oppilasmäärä kääntyi väliaikaisesti laskuun. Suuren muutoksen ja rakentamisen aikaa on jälleen eletty vuodesta 2003 kolmannen rehtorin, Mari Saarikon (2003-), kaudella. Nopeilla päätöksillä ja nopealla rakentamisen aikataululla Vatialan kouluun integroitiin 11-vuotinen opetus ja itse koulurakennus sai lisäsiiven vuonna 2007.
Vuosisadan alussa, 1900- luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, Suomessa elettiin vaikeita aikoja. Vuosikymmenen loppupuolella Kangasalan kuntakokouksissa käytiin kuitenkin vilkasta keskustelua kylien kouluolojen parantamisesta ja tilojen vuokrauksesta koulukäyttöön. Vatiala oli tuolloin pieni maaseutukylä, jota halkoi liikenteeltään kovin hiljainen Kangasalantie.
Vatialan koulun historia nykyisissä tiloissa alkoi koulun perustamisella 1949 ja koulu otettiin käyttöön syksyllä 1953. Koulupiiri on kuitenkin ollut olemassa paljon kauemmin eli vuodelta 1899. Tuolloin Kangasalle muodostettiin 9 koulupiiriä, joista Vatialalla ja kolmella muulla ei vielä ollut omaa koulurakennusta, vaan koulua käytiin vuokratiloissa.
Vuonna 1906 Vatialan koulupiiriin liitettiin Suoraman kylä sekä Alasen ja Kyötikkälän sotilasvirkamiestalot. Koulu oli kaavailtu Lentolan tilan rakennuksiin, mutta koska maanviljelijä Oskari Lentolan kanssa ei päästu vuokrasta sopimukseen, päätti kuntakokous siirtää asiaa vuodella eteenpäin. Kesäkuun kuntakokouksessa koulutilat päätettiin vuokrata 500 mk:n vuotuisella hinnalla Marttilan talosta kahdeksi vuodeksi.
Poikien käsityöhuone sen sijaan vuokrattiin Toosin talon pirtistä 50 markan hinnalla samaksi ajaksi. Näin ensimmäinen Vatialan koulun nimellä toiminut koulu aloitti toimintansa vuokratiloissa. Samana vuonna 1908 valittiin Vatialan kylän väliaikaisen ylemmän kansakoulun uudeksi miesopettajaksi kahdeksan hakijan joukosta Antti Siven. Palkka oli 350 mk lukuvuodelta ynnä oppilaiden sisäänkirjautumismaksut sekä 2 huoneen asunto ulkohuoneineen öljyvalolla. Lisäksi tyttöjen käsitöiden opettajattareksi valittiin epämääräiseksi ajaksi Lyydia Unkila 150 mk:n vuosipalkalla.
Vuosina 1908-1913 Vatiala mainittiin monen kuntakokouksen pöytäkirjoissa. Vuonna 1910 kuntakokous jakoi koulupiirit uudestaan. Vatialasta tehtiin 12. koulupiiri, mutta sen alueeseen ei tullut merkittäviä muutoksia ja nimikin säilyi ennallaan. Vatialan koulupiirin koulua varten vuokrattavista rakennuksista käytiin hienoista kilpailua Lentolan ja Vatialan välillä. Samana vuonna anottiin valtionapua koulurakennuksen rakentamiseen ja päätettiin rakentaa uusi koulu. Päätös ensimmäisestä koulun paikasta Vatialassa kuitenkin purettiin vielä samana vuonna.
Myöhemmin maakaupoista Lentolan myyjäosapuolen kanssa päästiin sopimukseen ja lopulta koulu päätettiin rakentaa Lentolan talon vaiheille ja vuonna 1910 valmistui Vatialan koulupiirin koulu tilan maille. Luonnollisesti koulua ruvettiin kutsumaan Lentolan kouluksi. Tätä koulua voitaneen pitää Suoraman koulun edeltäjänä.
Kuntakokousten asiakirjoista käy selvästi ilmi, että puhutaan Vatialan koulusta aina siihen saakka, kun koulu Lentolaan valmistui. Kangasalan historia III kirjassa esitetään kartalla Kangasalan kansakoulut ennen oppivelvollisuuslakia (s.184). Kartassa koulun nimenä käytetään mielestäni virheellisesti Lentolan koulua ja koulun aloittamisvuotena vuotta 1908. Siis jompi kumpi on väärin, vuosiluku tai nimi. Tämä on ymmärrettävää, koska itse oppivelvollisuuslaki tuli voimaan vasta itsenäistymisen jälkeen ja aikaa oli kulunut useita vuosia. Varmaa on, että Lentolassa ei kuitenkaan käyty koulua ennen vuotta 1910, vaan paikka oli Vatialan kylän Marttilan talo. Tämä seikka käy selvästi ilmi useammankin kuntakokouksen sekä Vatialan kansakoulun johtokunnan pöytäkirjoista. Kangasalan Historia III mainitsee Vatialan koulun perustetun 1908. Myös Vatialan kansakoulun johtokunta on ollut olemassa vuonna 1908. Siihen kuului mm. itsenäisiä tilallisia Vatialasta, kuten emäntä Iida Toosi ja Edwart Nattari ja Kustaa Heikkilä.
Koulupiirirajoista ja nimistä keskusteltiin vilkkaasti Lentolan koulun rakentamisen jälkeenkin. Vuonna 1913 kuntakokous lopulta päätti muuttaa Vatialan koulupiirin nimen Lentolan koulupiiriksi. Pöytäkirjasta löytyy seuraava maininta.”Sen johdosta, että Vatialan koulupiirin kansakoulu sijaitsee omissa huoneissa omalla tontilla Lentolan yksinäisen talon maalla, joka on mainitun koulupiirin keskus, päätti kuntakokous muuttaa Vatialan koulupiirin nimen Lentolan koulupiiriksi”.
Itsenäistymisen jälkeen Suomeen säädettiin yleinen oppivelvollisuuslaki ja kouluissa kiellettiin ruumiillinen rangaistus.
Sodan jälkeen ongelmana oli työpaikkojen ja asuntojen puute. Silloin syntyvyys kuitenkin kaksinkertaistui ja lapsia riitti. Vatialassakin oppilasmäärä kasvoi nopeasti niin, että oman koulurakennuksen rakentaminen tuli välttämättömäksi.
Myöhemmin -40 ja -50 lukujen vaihteessa Vatialan lapset kävivät koulua monissa eri rakennuksissa, joista kunta oli saanut koulutilat vuokralle. Näitä paikkoja olivat juuri edellä mainitut Marttila, Heikkilä, Nattari ja Toosi.
Vatialan ilmakuvasta, joka on otettu joskus 1940-lopulla, näkyy hyvin alueen muutamat isohkot maatilat ja laajat peltoaukeat, mutta erityisen hyvin kuvasta näkyy, kuinka harvaan asuttua maaseutua Vatiala tuolloin oli. Vanha Kangasalantie oli vielä hevoskärryjä varten rakennettu. Tien parantumisella on ollut suuri vaikutus koko Vatialan kylän kehitykselle.
Kansakoulusta tuli sodan jälkeen kuusivuotinen. Sota-aikana syntyneet lapset kävivät koulua väliaikaistiloissa Heikkilän talon pirtissä. Heidän joukossaan koulun käyntiään aloitteli Vatialan koulun pitkäaikainen rehtori Markku Tervas. Lehtikirjoituksissa 1940 otettiin voimakkaasti kantaa Vatialan oman koulurakennuksen puolesta. Kirjoituksissa todettiin, että Vatialan koulu kasvaisi muutamassa vuodessa jopa 4-6 opettajaiseksi, mikäli sellainen rakennettaisiin. Kilpailu Lentolan ja Vatialan välillä jatkui varsinkin, kun eräs Lentolan opettaja halusi Vatialan lapset Lentolaan, jotta siitä saataisiin 4- opettajainen koulu.
Vatialan koulu kuitenkin perustettiin 1949, tavallaan uudestaan. Asiaan vaikutti Eerolan alueen rintamamiestalojen rakentaminen, joka luonnollisesti toi alueelle lisää lapsia. Vielä tuolloin ei ollut siis ollut olemassa nykyistä rakennusta. Opettajina Heikkilän pirtissä toimi aluksi vuosina 1949-51 pariskunta Aune ja Rauni Torkkeli. Yläkoulu toimi Ilkon patteriston tiloissa, kun kasarmiportin vieressä ollut parakki saatiin koulun käyttöön.
Lopulta vuonna 1949 kuntakokouksessa päätettiin Vatialaan rakentaa myös uusi koulurakennus. Tontti löytyi Aune ja Eero Tervaksen mailta Lemettyyn johtavan tien varrelta. Rakennustyön teki Tähtinen & Sola Oy Tampereelta. Koulurakennuksen harjakaisia vietettiin helmikuussa 1953. Muutto uusiin tiloihin tapahtui 23.lokakuuta ja koulutyö aloitettiin kuuden opettajan voimin.Oppilaita oli tuolloin 130. Vihkiäisiä vietettiin helmikuussa 1954, jolloin koulunkäynti oli jo hyvässä vauhdissa. Vihkiäispuheen piti kouluneuvos Alfred Salmela, joka siteerasi Agathon Meurmanin 82 vuotta aiemmin lausumia sanoja: ”Suomalaisen oikea aika suuriin tekoihin on silloin, kun hän näkee nälkää!” Vatialan koulu oli tuolloin Kangasalan suurin koulurakennus. Koulun johtokunta otti Salmelan puheet todesta ja teki anomuksen lisämäärärahasta uuden koulun erilaisiin tarvikkeisiin. Ostettiin piano, joka maksoi 325 000 mk ja verhot 530 000 markalla, vanhaa rahaa tietenkin. Hieman myöhemmin vuonna 1957 annettiin uusi kansakoululaki ja oppivelvollisuus pidennettiin 8 vuoteen.
Aluksi Vatialan koulussa oli tilaa, mutta pian tulivat vuorollaan ammatillinen päiväjatkokoulu, kansalaiskoulu ja myöhemmin kokeilukeskikoulu täyttämään tyhjiä tiloja. Ammatillisen päiväjatkokoulun opettajia oli talossa 5 ja lisäksi muutama tuntiopettaja. Monenlaiset koulukokeilut Kangasalla saivat alkunsa juuri Vatialasta. Vatialan uuden koulun ensimmäiset vuodet olivat historiallisia monessa mielessä: monenlaisia uusia opetusvälineitä ja laitteita oli käytettävissä. Kotitaloudessa ruoka tehtiin kuitenkin puuhellalla ja keittiötä kutsuttiin tuolloin keittolaksi. Luonnontieteitä voitiin opettaa aivan uudella tavalla ja rehtorin uusi työväline oli keskusradio, jolla hän pystyi kuuluttamaan koko koululle yhtä aikaa. Tämä sama keskusradiojärjestelmä palveli koulua aina vuoteen 2006 saakka. Vieläkin pidempään kesti täydessä käyttökunnossa kokeilukeskikoulun aikainen sirkeli. Se jäi eläkkeelle vasta vuonna 2008. Sirkeli muistutti erityisesti koulun miesopettajia turvallisista työtavoista. Mitään nykyajan turvalaitteita kun ei koneessa ollut ja sormia oli varottava erityisen huolellisesti.
Hiukan myöhemmin 1960-luvun alkupuolella kunnan kouluissa ruvettiin antamaan erityisopetusta luku ja kirjoitushäiriöistä kärsiville oppilaille luokanopettajien toimesta. Näin sai Kangasalan erityisopetus alkunsa. Samaan aikaan opetussuunnitelma uudistettiin kokonaisuudessaan ja Harjun koulu perustettiin 1964 ja varsinainen erityisopetus alkoi Kangasalla, joskin tuolloin koulua kutsuttiin vielä apukouluksi. Kangasala oli mukana 1968 aloitetussa peruskoulukokeilussa ja työtä tehtiin kuuleman mukaan välittömän ja innostuneen ilmapiirin vallitessa. Kangasalla siirryttiin peruskouluun ensimmäisten kuntien joukossa. Samoihin aikoihin rakennettiin Pikkolan koulu ja kokeilukeskikoulu muutti Vatialasta sinne. Koulussamme oli jälleen tilaa.
Vuonna 1971 kuntamme koululaitos täytti 100 vuotta ja käyttöön otettiin työkirjat, joita oppilaat täyttivät rastiruutuun periaatteella. 1980 – luvulla Vatialan koulun opettajien asuntola saneerattiin opetuskäyttöön ja opettajahuoneeksi. Koulun molemmissa päädyissä sijainneissa asuntoloissa asui vuorollaan monia opettajia ja kunnan työntekijöitä ja heidän perheitään. Nykyään ne asuintilat on saneerattu esiopetuksen käyttöön.
Koulumme historiassa on muutamaan otteeseen solmittu myös kansainvälisiä suhteita. 1980- luvun taitteessa Vatialan koulun opettajat loivat kontakteja ruotsalaisen ystävyyskunta Vänersborgin kanssa. Vierailuja tehtiin puolin ja toisin. Oppilaan roolissa mukana oli nykyinen Vatialan koulun opettaja Heta Tervas.
Kangasalan kunnan harjaantumisopetus aloitti toimintansa Urheilutiellä vuonna 1985. Oppilaita oli alle kymmenen ja henkilökuntana toimi kaksi erityisopettajaa ja kaksi avustajaa. Kahdessakymmenessä vuodessa henkilökunnan ja varsinkin avustajien määrä on kasvanut huikeasti. Nyt 11-vuotisessa opetuksessa on 5 opettajaa ja yli 20 koulunkäyntiavustajaa.
1986 otettiin jälleen käyttöön uusi opetussuunnitelma, jossa vastuuta siirrettiin yhä enemmän kunnille. Vuotta myöhemmin valmistui mukautetun erityisopetuksen opetussuunnitelma. Vuosikymmenen lopulla ja 1990- luvun alussa koko Suomessa ja samalla Vatialan koulussa elettiin kerhojen kulta-aikaa. Vatialankoulun musiikkikerhosta syntynyt Vatialan Kotitarvelaulajat ehti toimia lähes 15-vuotta. Jostain syystä toiminta ikävä kyllä vähitellen hiipui.
Vuoden 1990 vaalien aikaan käynnistyi Vatialan koulun 4-luokkalaisen Lassi-Pekka Kurkijärven tekemästä aloitteesta, opettaja Heikki Mäenpään organisoima, useita vuosia kestänyt Xylitol-projekti. Hanke johti lopulta siihen, että xylitolilta poistettiin makeisvero. Projektin aikana oppilaat ja opettajat vierailivat eduskunnassa ja kansanedustajia tapaamassa useammankin kerran ja lopulta asian tiimoilta päädyttiin lobbausmatkalle Euroopan Parlamenttiin Brysseliin.
Kunnan väkiluku ylitti 20 000 asukkaan rajan 1990-luvun alkupuolella. Samaan aikaan talous kääntyi Suomessa jyrkkään laskuun ja kunnassa alkoivat ennen näkemättömät säästötoimet. Tuntikehystä leikattiin 3,5% ja tukiopetukset ja kerhotunnit vähennettiin minimiin. Opettajat joutuivat jopa kahden viikon pakkolomalle. Juuri ennen lamaa oli Vatialan kouluun ehditty ostamaan Nokian -286 tietokoneita, joissa oli mm. 10 Mt:n kovalevy. Koneet maksoivat yhteensä yli 100 000 mk. Kuudennet luokat olivat ehkä lamasta tietämättömiä ja onnnistuivat vastoin kaikkia talouden lakeja keräämään 110 000 mk sen aikaista rahaa tunturileirikoulua varten. Tällä rahalla he matkustivat kahdella hienolla bussilla Hövringeniin Norjaan. Matka oli ikimuistoinen monellakin tavalla. Erityisesti mieleen jäi kuinka lähes kaikki oppilaat vuorollaan sairastivat influenssan matkan aikana. Silti toinen puoli vuorollaan hiihti sitkeästi päiväretkensä.
Harjun erityiskoulu ja Vatialan koulu valittiin vuonna 1992 Hämeen lääninhallituksen tietokoneavusteisen opetuksen kehittämiskouluiksi. Mahtoiko valinta ennustaa jo tulevaa yhdistymistä? Vanhempainilloissa keskusteltiin vakavasti arvoista ja tavoitteista. Vuosikymmenen puolivälissä Vatialassa järjestetään toimintapäiviä, joissa oppilaat saivat valita itselleen mieluisan aihepiirin eri vaihtoehdoista. Opettaja Jouni Savolaisen organisoimat toimintapäivät saivat suuren suosion oppilaiden keskuudessa. Kun Suomi 1997 juhli 80. itsenäisyyden vuottaan, kohotti Vatialan koulun väki juhlallisesti maljan isänmaalleen. Itsenäisyysjuhlia tanssittiin koulun juhlasalissa.
Harjaantumisopetus oli parina ensimmäisenä vuosikymmenenään vähän kuin huutolaispojan asemassa kunnassamme. Tilat olivat puutteellisia ja epätarkoituksen mukaisia, mutta toiminta oli siihen nähden monipuolista. Opetus sisälsi mm. teemaopetusta draaman keinoin, jolloin aiheita ovat olleet esimerkiksi häät ja ristiäiset. Vuonna 2002 Harjun koulu järjesti kesäolympialaiset ja koko harjaantumisopetuksen joukko tukijoineen ja kannustajineen kilpaili omissa lajeissaan kirkonkylän kentällä. Harjaantumisopetuksessa on liikunta muutenkin aina ollut tärkeällä sijalla. Koulusta on tullut mm. yksi maailmanmestari ja vuonna 2007 Vatialan koulussa opiskeli jopa kaksi olympiavalmennettavaa. Myös musiikilla on aina ollut tärkeä osansa harjaantumisopetuksessa. Vuonna 2001 esitettiin musikaali ja siitä valmistettiin valmistettiin myös CD – levy.
Vatialan koulussa on kulttuuria aina osattu arvostaa. Koulun alkutaipaleella Vatialan opettajat ja oppilaat voittivat useita palkintoja eri kulttuurikilpailuissa, joita tuolloin vielä järjestettiin. Yhden palkinnon pokkaa oheisissa kuvissa opettaja Tuomas Liittokivi. Kuuluisin kulttuuripersoona taitaa kuitenkin olla Kummeleista tuttu Vatialan koulun oppilas Heikki Hela. Toisenkin Kummelin Heikki Silvennoisen poika Antti on Vatialan oppilaita 1990- luvun alusta. Myöhemmin koulumme on kunnostautunut musiikissa. Koulun kuoro on ollut aina tasokas kuten edellä jo mainittiin ja kuvataiteiden opetus on aina ollut korkeatasoista. Kulttuuriteoksi voi hyvällä syyllä mainita opettaja Liisa ehun sijaisena pitkään toimineen Kauko Yli-Nokarin laadukkaat 50 ja -60 luvun mustavalkovalokuvat, joita voi ihailla yllä olevissa diaesityksissä.
Vatialan koulun urheilijat ovat menestyneet kunnan koululaiskilpailuissa erinomaisesti. Koulustamme on maailmalle lähtenyt lukuisia kansainvälisen tason huippu-urheilijoita!
kts. Vatialan koulun Urheilun HALL OF FAME-galleria
Vatialan koulun ja EHA:n yhdistymistä ruvettiin suunnittelemaan 2004. Yhteistyö ja integrointi Vatialan perusopetuksen luokkien ja EHA:n kesken aloitettiin jo vuotta ennen tilojen valmistumista. Taito- ja taideaineiden integrointi on muutenkin sujunut erinomaisesti. Englannin kielen opiskelusta kaikki kuitenkin alkoi ja nyt EHA:n oppilaat ovat onnistuneesti integroituneet perusopetuksen kaikkiin oppiaineisiin. Harjaantumiskoulun rakentaminen ja opetuksen integroiminen perusopetuksen yhteyteen on ollut suurin haaste Vatialan koulun historiassa, mutta ehdottomasti positiivinen sellainen. Tähän haasteeseen vastaaminen on aloitettu hyvässä hengessä ja nyt vuoden 2008 lopulla voidaan todeta, että ratkaisu on ollut todella onnistunut.
Vatialan koulussa on ollut vain kolme rehtoria koko historiansa aikana. Heidät saatiin historialliseen yhteiskuvaan ja tarinatuokioon keväällä 2006. Erkki Liinamon ja Markku Tervaksen (s.1942 - k.2008) muisteloita koulun eri vaiheista taltioitiin myös videolle. Toivottavasti otteita niistä saadaan myös näille sivuille. Lisärakennuksen vihkiäistilaisuudessa maaliskuussa 2007 ex-rehtori Erkki Liinamo kertasi koulumme ja koko Vatialan kylän historiaa 1900-luvulla. Edelleen partaveitsen terävän muistin kätköistä saimme kuulla monia mukaansa tempaavia tarinoita menneiltä kouluvuosilta.
Markku Tervas puolestaan syntyi, kasvoi ja myös kuoli kotiseudullaan Vatialassa. Hän oli Vatialan koulun pitkäaikaisin rehtori, joka jo pelkällä olemuksellaan ja läsnäolollaan rakensi Vatialan koulun henkeä. Markulla oli omakohtaisen kokemuksen kautta hankittuna ylivertainen tietämys Vatialan kylän vaiheista ja historiasta. Sitä tietämystä hän jakoi myös koko koulun henkilökunnalle ja oppilaille vielä eläkkeellä ollessaankin. Markun taival Vatialan koulussa alkoi Heikkilän pirtissä alakoululaisena, jatkui kokeilukeskikoulun opettajana ja Vatialan koulun opettajana ja rehtorina. Pitkä ura päättyi kävelyyn kotoa koululle oppilaiden muodostamaan kunniakujaa pitkin vuonna 2003.
Rehtoreista kolmannella eli Mari Saarikolla on kunniakas tehtävä jatkaa perinteikkään ja historialtaan rikkaan Vatialan koulun kehittämistä. Ensimmäiset viisi vuotta ovat olleet jatkuvaa koulun kehittämistä, rakentamista ja muutosta. Kahden erilaisen organisaation yhdistäminen sekä siitä syntyvän uuden toimintakulttuurin sovittaminen perinteiseen Vatialan koulun henkeen on tehtävä, jossa olisi haastetta kenelle tahansa. Koulun henkilöstön määrän muutos kuvannee nopeasti muuttunutta tilannetta. Vielä vuonna 2005 koulussamme työskenteli 25 aikuista, nyt vuonna 2008 henkilöstöä on 53. Koulun oppilasmäärä on kasvanut nopeaa tahtia vuoden 2001 aallonpohjasta nykyiseen ennätyslukemaan 380 oppilasta. (21.11.2008)
Lähteet:
Vatialan koulun johtokunnan pöytäkirjat vuosilta 1899 - 1913
Kangasalan kuntakokousten pöytäkirjat vuosilta 1899 - 1913
Kangasalan Historia osa III
Kangasalan Sanomat 18.2.1994, Erkki Liinamon muistelmia Vatialan koulun alkuvuosilta
Vatialan koulun arkisto: lehtileikkeet, valokuvia ja tekstejä
Kauko Yli-Nokari: Mustavalkokuvia 1950 ja -60 luvuilta